Ton Van Der Laar oli tuomaroimassa viikonlopun kolmoset ja itsekin pääsin ratamestarin hommissa häneen jo tuntumaa saamaan, ja radat olivat melko haastavan oloisia. Tosi erilaisia profiililtaan verrattuna suomen tuomareiden perusratoihin. Haasteen toi se kun piti mennä kovaa ja sitten pitikin saada kääntymään tai mennä oikeaa linjaa, pieniä välejä oli paljon mistä piti ohjaajan solahtaa läpi työntämättä koiraa väärälle linjalle. eli koiran ja ohjaajan etäisyydet radalla vaihteli paljon. nopeita ratoja. nollia tais tulla makseissa se 10% startanneista. Varsinkin hyppärillä oli porukalla hankaluuksia ja muutama nolla oli todella suuren tuskan takana, mutta pari hienoakin suoritusta oli.
Ton jäi sitten kouluttamaan kahdeksi päivää meille, joten päätin ottaa tilaisuudesta maksimihyödyn ja ilmosin itseni molemmille päiville. Maanantaina ehdittiin tehdä kolme settiä. Ekassa oli pätkä viikonlopun vikasta startista, eli aalle meno, joka tuotti hankaluuksia ainakin kisoissa. Ajatuksena kun tullaan hypyltä 90 astetta toiselle hypylle ja siitä suunta aalle, valahtaa koira helposti pitkäksi jos menee tekemään pakkovalssin (niinkuin kisoissa kävi monelle), mutta tämä on aika safety valinta. toinen on lähettää koira hypylle ja jäädä itse seuraavan hypyn oiken siivekkeen paikkeille ja tehdä saksalaisena aalle, kolmas oli vastakääntö viskiyhdistelmä, jolla sai tiukimman linjan ja jatkon suhteen oli oma sijainti ja liikkeelle lähtö otollisin. tosin toisessa vaihtoehdossa oli aalle vienti paras. itse menin keskimmäisellä ja hyvin meni. Aan jälkeen serpentiini, johon piti kokeilla niin että ekalla hypyllä vastakäännös ja lasketaan koira ohi, ja vaihdetaan takaaohjaukseen seuraaville hypyille. toimi aika hyvin. Toka setissä samat hypyt toiseen suuntaan ja putkelta irtoaminen keinulle ja keinun jälkeen sama vastakääntö systeemi kahdelle hypylle ja lähetys putkeen, koska sitten oli hyvin ottamassa vastaan hypyn ja lähettämässä kepeille jotka oli metrin putken vieressä ja siitä välistä piti vielä itsekin juosta. mielenkiintoisia nuo euroopan esteiden välit. mutta eipä yksikään koira mennyt siihen putkeen. vikana tehtiin vielä nopea kisamainen pätkä. Nopeasti ja hienosti osasi kouluttaja aina uuden pätkän samaan profiiliin muokata ja laittoi nrot paikalleen. Suht simppeleitä pätkiä mutta mukavia ajatuksia. Paljon oli sellaista, että jää odottamaan koiraasi ja linjaa. ei sellaista ihan hullua juoksemista missään.
Tiistaina sitten jatkettiin. vähän samoja teemoja mutta enemmän juoksemista. eli tiukkoja kääntöjä hypyiltä. tykkää kovasti vierekkäisistä hypyistä ja niitä mentiin eestaas. harmi kun ei tullut kuvattua videolla pätkiä. Jay oli ihan mielettömän hieno ja itsekin tykkäsin noita ratoja mennä. tosi kivaa oli. ja kun Ton itse oli mahdottoman mukava nauravainen mies joka nauttii suuresti agilitystä, niin olipa mahtava alkuviikko. Koulutus englanniksi ei tuottanut minkäänlaisia haasteita.
Tiistaina menin vielä treenailemaan Hupsin kanssa agilityä ulkokentälle, voi että se on taitava. kokeilin vaikka mitä ohjauksia ja kulmia, kepeille lähetyksiä, rengasta, keinua kovasta vauhdista. ja Hups teki kaiken. Vitsi se on kehittynyt ja mä oon oppinut ohjaamaan, kun Hupsia pitää todellakin ohjata selkeästi ja pehmeästi, reagoi voimakkaisiin liikkeisin kieltoina, toisaalta kun vauhti kasvaa ja mennään suoraan niin sitten mennään eikä meinata. todella kova vauhti. pari pätkää nollana, ja sitten oikein hakemalla hain virheitä että pääsin korjaamaan. olipa upeeta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti