Sunnuntaina oli KAT:in maksikolmoset järvenpään kentällä, joten se oli vähän niin kuin pakko mennä kisaamaan, niin oiva mahdollisuus yrittää saada tuplaa (ei sillä että haluttas smiin vaan siksi että en ole sellaista koskaan tehnyt), no juonipaljastus heti kärkeen, ei tehty vieläkään sitä tuplaa. Ei pitäs ajatella ees tollasta. meni nimittäin ne keskimmäiset agiradat tosi vänkäämiseksi. Keskittyminen oli tosi huono. No tosin sitä ei helpottanut kun Johanna starttasi Loton kanssa just ennen meitä, ja Taneli ennen Johannaa, ja ei vaan malttanut olla jännäämättä suorituksia loppuun saakka, ja siitä sitten yrittämään radalle. Ekana hyppyrata. alussa tuli kolmosrima alas ihan mun takia kun olin tiellä. vähän lipes ohjauksesta vielä ennen sitä kun en kertonut mitään. Lopun kaks rimaa oli vähän tuhmia tiputuksia, komiat etenemät kuitenkin, vauhdikkaalta radalta, tais olla kolmanneks nopein aika vaikka tehtiin ylimääräinen 6-7m kaarros. vauhtia siis piisaa. agiradat oli järkyttävät. Tai no osittain ihan ok:t mutta loppufiilis oli huono. menin toisen agiradan jälkeen taas soimaamaan itseäni. ei saa ärsyyntyä myöskään siitä jos ratahenkilöt on unessa ja ei muista kuskailla hihnoja vaikka edellisen hihna ois sun edessä kun menet lähtöön ja maalissa et löydä omaasi. ei sillä ole mitään väliä. positiivista oli että ei tullut kuin yksi rima agiradoilla. ekalla hyppiksellä tuli muuten ihan tolkuton määrä rimoja kokeneillakin koirilla. alusta oli vissiin vähän hankala sateiden jäljiltä, ekan aikana myös satoi vähän. Vikalle radalle sain toki hyvän asenteen, ja mentiin vaan pitää hauskaa. olin tosi hyvin keskittynyt sain hyvät ajatukset radasta ja kuvioista. yks pieni fiba oli kun en uskaltanu lähteä rynnimään suunnietltua persjättöä ja vaihdoin lennosta takaaleikkaukseen, ja siinä Jay otti hypyn jälkeen katseen toiseen suuntaan mutta äänellä sain korjattua missä olen menossa. tuo pieni aavistus maksoi meille sitten voiton. jäätiin nimittäin voittajasta 0.04sec, eli toinen nollavoitto oli jo noin lähellä, ja kun edellisestä on vain kaksi viikkoa ni onpa aika hiton huikeeta! ja siis se virstanpylväs, hyppyserti ja sekin kello raksuttaa. vitsi kun on huikea eläin.
eka rata
hyppyserti
Lauantaina ois pitänyt olla mm-tiimin leirillä treenaamassa, mutta joku vatipää päätti ajaa sannan auton kylkeen ed viikonloppuna ja sen on ny sit korjattavana, ja meidän lauma ei vaan sovi mun autoon, ja ei ole sydäntä jättää schapeja yli 10h ajaksi kotiin. Joten treenattiin sitten Sannan kanssa omalla nurtsilla sm-kehien teemoilla. olipa hyvät treenit pitkästä aikaa. rento meininki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti