viikonloppuna tuli kisailtua molempia lajeja, joten treenilista sai taas päivitystä. Lauantaina seuran omat agikisat, ja taas pitää todeta, älä mene kisaamaan ja töihin samana viikonloppuna kisoihin, ei pysty keskittymään. Ja muutenkin menee harkintaan kisaanko ylipäätään enää oman seuran kisoissa. otan nyt jostain syystä häiriötä, kun on niin paljon tuttuja. Alkaa pikkuasiat ärsyttämään, kuten taas se sama sisäänheittäjä kuin viimeksi, ja taas yhtä asiakaspalveluhenkinenä "älä mene vielä sinne", kyllä mä tiedän että siellä on edellinen koira, haluan vain kävellä tässä edestakaisin ja pitää itseäni lämpimänä. Ja kuulutukset. vikalla radalla lopetin kesken radan, kun luulin tekeväni nollaa ja kuuluttaja kuuluttaa kesken radan yhtäkkiä, ja tälle parille sitten hylätty suoritus, eikä ollut hajuakaan mitä oli tapahtunut. videolta sitten selvisi että oli väärään keppiväliin mennyt. en jäänyt tarkistelemaan kun luotin että menee oikein. Kokoajan huomaan itseni kyttäämästä miten porukka rakentaa rataa, ja onko painot oikein ja numerolaput oikeilla kohdilla jne. En osaa asettua kisaajan rooliin, ja luottaa että osaavat muutkin tehdä hommansa. Tuloksena siis kisoista kolme hyllyä. Kaksi ekaa rataa oli vielä aika hyviä läheltä piti ratoja. Uskalsin mennä vaan ja pienestä oli kiinni että natsaa. Vika rata on lähinnä se mikä aina jää mieleen, niin se oli tuo kesken lopetettu ohjaaminen- rata. Ei ollut kuplasta tietoakaan, ja vikalla rataa taas karkaskin, juuri kun ajattelin että kahdella ekalla pysyi hyvin ja voi alkaa luottaa. Rima tippui kahdella radalla saksalaisessa, sitä pitää ny vähä treenaa.
Sitten sunnuntaina Sannan seuraksi Mikkeliin tokokisoihin. oli saanut mullekin sieltä paikan. On se kumma kun Etelä-Suomessa on kymmenien koirakoiden jonot ja tuonne pääsee vielä ihan heittämällä mukaan. Hauskaa että paikkamakuukaverina oli toinen Sanna Hildan kanssa, joten varsin tuttu makuukaveri viime talven tehistreeneistä. Koe ei alkanut missään parhaissa tunnelmissa, kun odotusalueella juuri ennen paikkiksia venäläisen tyypin suursnautseri kävi labbiksen päälle täysin yllättäin. Onneksi Jay ei tuollaisia edes huomaa. Joutui sitten nimensä antamaan aggre lomakkeeseen ja venäläinen yleisöön, ei selittelyt auta, että kyllä tää osaa ja ei se pahalla jne. Jos käy toisen korvasta näykkäämässä melkein palan niin kyllä siitä pihalle lentää. Labbis ei sitten palautunut kisaan kunnolla ja meni aika penkin alle, vaikka porukalla tsempattiin. Pääsin sitten eka kerran kisassa tekemään kahdessa osassa ja vieläpä sääntökirjan mukaisessa järkässä. Kiva kisapaikka, jonne vois mennä toistekin.
Istuminen. Ai että olin tästä iloinen, treenit tuottaneet tulosta ja istui tosi nätisti. jalat ei hievahtaneetkaan. pää pyöri pariin kertaan kattoi vieressä maahan mennyttä villakoiraa, että hetkonen toi makaa ja mä istun, mutta sitten katsoi toiselle puolen Hildaa ja se istui, et kai mä sit istun. 10
Makuu. Haisteli jätössä huolella. oisko ollu 9. muuten hyvä. Todella hyvin sivulle lopussa.
Seuruu. Lähdössä tosi levoton, ja tuli ääni muutaman kerran. olin todella yllättynyt tästä. levollisuutta kehään menoon, rentoutta. Oli lelu hukassa kun oli joka liikkeen jälkeen lähdössä lelulle. Parani loppua kohden tosi paljon. Todella paljon mennyt eteenpäin kokonaisuutena. 8,5?
Zeta. Voihan zeta. voihan istuminen. Ensin tarjoaa monta viikkoa vain istumista, ja sitten ei suostunut istumaan. eli kaksi kertaa seiso ja sitten maahan. olipa lähellä reunaa merkit, kun oli vino seinä, nini jouduin päätä kallistaa etten päätä lyö kattoon kun kiersin merkin. 6.
Luokse. suullinen. eka stoppi taas vähän valui, maahanmenossa alkaa näkyä jo uusi ajatus. 9?
Ruutu. Todella nätti. hyvä merkki, ihan takareunaan. sivulle tulossa tuli ohi, voishan tän nyt vaikka opettaa kunnolla. 9,5
video
tauko
Ohjattu. vasen. ihan hallin takareunassa. Oli vähän liikkurissa kiinni ensin mutta sitten jätti. merkille hyvin. jäi kyllä vähän kohti oikeaa, mutta nätisti vasemmalle, vähän ronski nosto ja lopussa puri kapulaa. 9?
hyppy. järkyttävä puinen hyppy. tuomari halus vielä puolikkaan lisää. eli korkeus oli jotain 60 paikkeilla, no eihän se tietty agikoiralle tee mitään. ei ollut merkattu lähetyspaikkaa, joten menin ainaskin 4m päähän jottei hyppää suoraan yli sivulta. hieno hyppy, nätti palautus, vähän vino pa 9,5
tunnari. kapulat n 10cm etäisyydellä toisistaan ja matkaakin reilusti yli 10m. jännä miten liikkurina kiinnittää huomioita eri asioihin. Haisteli todella hyvin, kävi rivin läpi kolmesti ja sitten jo meinasi usko loppua ja kävi metrin päässä haistelemassa jotain ja sitten palasi riviin ja nappasi varmasti oman. pureskeli metrin päässä sivulta ja sivulla. 7? oisin itse antanut kyllä 8. ei siinä kapulassa niin paljoa jälkiä ollut mutta tuolla hallissa kaikui kaikki pienetkin äänet tosi selvästi ja kuulosti että pistää kapulan päreiksi. tuomari ei tarkistanut kapulaa.
kaukot. voi huoh. nyt on treenattu tosi palon m-s vaihtoa, ja sitä sitten tarjottiin ekana vaihto, vaikka istua piti. höntti. meni sitten kai pasmat sekaisin ja tuli koiran mitan about eteen yhteensä ja tästä sitten 0. voi elämä, ois nyt ees sen säälivitosen antanut, niin olisi pisteet riittäneet ykköseen. tätä sitten treenataan.
video
Tuomari Anne Nokelainen. 238 EVL2. Kiva tuomari jolta ei irtopisteitä herunut.
eli treenilista poimitaan tuosta seuraaville viikoille. ruudun loppu, seuruun/kehän alut, tunnarin loppu, KAUKOT, ZETA erottelu.
Jäi kyllä loppupeleissä tosi hyvä mieli, varsinkin kun Sanna sai Hupsin kanssa ykköstuloksen, ja voitti koko kisan. Mutta Jay oli mennyt tosi paljon todella lyhyeässä ajassa eteenpäin. Sille on tosi helppo kertoa asioista ja oppii ne hyvin. Ehkä meillä on vielä mahdollisuuksia...
Agilityssä mahdollisuudet näyttää nyt tosi heikoilta ja tähtäin on jo ensi kaudessa. Nyt mennään pitämään kisoihin hauskaa ja unohdetaan turha jäykistely ja tehdään sitä mistä niin tykätään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti