Niinulla

Ensin alkuillaksi Ojankoon, kun sanna koulutti. Treenasin Selman kanssa vähän voi liikkeitä taas pitkän tauon jälkeen.ekana ruutuun nakkialustalle. Meni laukalla loppuun asti, toistolla myös. Sitten seuruuta, oli ihan laama ja jätätti, yritintsempata, niin petrasi vähän, askeleet hyvät. Luoksetulossa, otin seisomista pelkästään ensin, tuli ekalla läpi ei pystynypysähtyy, parilla toistolla sain pysähtyy, sitten makuu tämä vähän parempi, vauhti hiipui. Tunnari oli super. Hyppynoutoa, karkaa nyt hypynki taa kapulalle. Parilla palkkauksellaparempi.Kaukot, tuli vähän eteen S-M, I-S oli taas vaikee tajuta, tarjosi M. Ei ollut kyllä läheskään niin pirteä kuin normisti.

Jayn kanssa perään juoksua ja starttiharjoituksia, mitä Jaakko käski tehdä. Tosin tein ilman esteitä ja tokokentällä, mut eipä tuon väliä. Hienosti alkoi lähteä heti alusta kovempaa parilla toistolla. Ruutuun pääsi aluksi, tosi hienosti menee, vaikka suoraan kentälle ja merkille ja käskyllä ruutuun. Kovaa meni ja suoraan. bongaa tosi hyvin pienestä vihjeestä. Sitten leikittiin ja riekuttiin vähän.

Espoossa Niinun treeneissä. Toisella puolen ensin Liisan kanssa takaaleikkausta. Todettiin, että Jay lukitsee seuraavan esteen tosi ajoissa. Ekalla kertaa jatkoi suoraan eteenpäin pitkän matkaa kun leikkasin tosi lähellä estettä vasta. Voin lähteä leikkaamaan heti edellisen esteen jälkeen, jos suora linja. Teki siten tosi tiukan käännöksen. Molempiin suuntiin oli hyvä. Niinun puolella pieni pätkä, 5 estettä, 2 pakkovalssi, 3 suoraan, 4 takaakierto+niisto, tai toisena pakkovalssi,päällejuoksu, saksalainen. Pakkovalssissa meinasin kiirehtiä ja ohjauksesta tuli huitaisu, mutta kun maltoin näyttää hyvin, pystyy lähtee tosi hyvin liikkeelle. Niisto on mun kompastuskivi, ei meinaa mennä jalkojen liike takaraivoon, kun jotain epäloogista siinä on, tulee sellaisia töpöaskelia väliin.

Jaakolla

Eilen sitten Turussa Jaakolla treenaamassa hskh porukalla.Olipa tosi mahtava reissu. Tosin ei me päästy Jayn kanssa 6 estettä pidemmälle, mutta ajatuksissa taas valovuosi eteenpäin. Saman läksyt periaatteessa kuin kesäkuussakin, eli pitää saada Jay röyhkeemmäksi. Jay on kuulemma kuin partiopoika, aina valmiina tekemään mitä sanotaan juuri niin kuin sanotaan. Nyt pitää saada koira vähän sikailemaan, ja tekemään omia ratkaisuja. Sais vähän komentaakin tai karkaillakin. Tekee kyllä ohjaukset tosi hyvin, mutta liian tarkasti. Toinen ajatus oli, että pitää saada nyt jahtaamaan minua ja toisaalta myös irtoomaanrohkeemmin. Eli vaikka ei oo kiinni minussa, niin silti on vähän kiinni ja kysyy lupaa et saako mennä. Eli vähän niin kuin irtoaa näennäisesti. Kiltti koira. Mun pitää taas alkaa antaa enempi itsestäni. Ohjausteknisesti ei ollut mitään ongelmaa varsinaisesti.  Tuli muidenkin treenejä seuratessa taas miljoona ajatusta lisää, mutta pidetään ne omassa päässä.

Jäätiin sitten vielä treenin jälkeen tunniksi juttelee Jaakon kanssa kisaamisesta ja nuoren koiran opettamisesta, ja siitä miten se seuraava koira ei koskaan ole samanlainen kun se edellinen. Pitäisi aina muistaa kouluttaa juuri sitä koiraa mitä kouluttaa, eikä ajatuksissa sitä omaa unelmakoiraansa.  Oman koiran puutteet pitää muistaa ottaa huomioon ja yrittää elää niiden kanssa, koska muuten ei tule elämästä mitään. Sitten kun osaa nauttia kaikesta täysillä vaikkei oliskaan täydellistä niin asioista voi alkaa oppia ja kehittyä ja niistä voi tulla lähes täydellisiä. Ja juuri se, että yleensä ihmisellä on elämän aikana vain se yksi THE koira, ja pitäs unohtaa verrata sitä muihin.

Kotona joskus klo 12 ja aamuksi töihin, mutta on se sen arvoista. Tänään sit niinua. 

Ojangossa sitä ja tätä

Koirilla oli pikkasen tylsähkö viikonloppu, kun itsellä meni päivät kisoissa hommissa, lauantaina urakoin ratamestarina kolmosen kisat, ja sunnuntaina tokon seuramestaruudet liikkurina avo ja evl. Agissa oli muuten tosi mielenkiintoiset radat molemmilla tuomareilla. Anne Tammiksalu oli tehnyt kivoja erikoisia linjoja, tosin radoilla ei kovin montaa tulosta näkynyt tulevan. Oli mukava nähdä kun tuomari oikeasti miettii pitkään pituuden linjoja koirille turvalliseksi suorittaa ja silti ne pysyivät haastavina. Oispa ollu kiva juosta noi radat. Salosen Mara eli meidän ”oma” tuomari, oli tehnyt hyppärin jolla sitten piti pistää jalkaa toisen eteen. Ratamestarina pääsee kyllä niin hyvin tutustumaan noihin rataprofiileihin ja miettimään tuomarin kanssa linjoja ja sitä mitä he radalta haluavat. Olipa kivaa taas. 

Sunnuntaina Pernillan liikkurina, kovasti tuli positiivista palautetta mun haastavasta kehästä. Ja ei ne kaukot ekana nyt kenenkään kohtaloksi koituneet, itsekin mokasin vaan kerran seuruukaaviossa.

Maanantaina Sanna oli käymässä heinolassa Hupsin kanssa, niin mulla oli sitten koirien lenkitykset työäpäivän päälle, ja en jaksanut kauheasti enää treenailla. Vähän tietty piti Jayn kanssa ottaa kotipihassa tunnarin nostoja, palautuksia, pitoa. Seuruuta kainalopalkalla. Sisällä sivulletulon asennetta taas. Tästä tullut kiva leikki, eli Jayn pitää ehtiä sivulle ennen kuin siirryn alta pois.

Tiistaina Ojangossa sitten kouluttamista taitaville alkeiskurssilaisille. Tämän jälkeen Jayn kanssa pk kentälletreenimään. Seuruuasennetta, oli tosi hyvä. Kierroista sivulle ja stoppeja. Alohyppyä, ja erikseen pysymistä. Tein vähänsellaisiä seisomistreenejä että etupalkka ja piti pysyä vaikka tein mitä. Hienosti osaa ja pysyy. Vähän tunnarin nostoja ja pitoa, ja pitkä palautus.  nyt tuli hyvin, ei pureskellut. Pureskelu on nyt vähentyny selvästi ja varmuus kasvaa. Lopuks vielä vähän kettisesteillä keinua ja sitä heiluvaa alustaa. Jayn mielestä hauskoja, juoksi myös ohimennen peltiputken läpi. Keinu näyttää tosi hienolta. Menee kovaa päähän, odottaa et on maassa ja lähtee eteenpäin.

Nyt sitten pari iltaa agilityä ja viikonloppuna paimentamaan.

Agilityä espoossa, agilityä vantaalla

Eilen Niinun treenit. Tuli paljon positiivista palautetta, miten koira hakee takaakierrot, lukee rataa, lukee mun ohjausta, mä ohjaan kuulemma nykyisin tosi tarkasti ja täsmällisesti, Jay osaa suorittaa esteet, kun olen vain merkannut ne ja jatkanut itse matkaa eli summa summarum, alkaa olla käsissä oikein kiva agilitykoira, vaan ikää on vasta se 8kk, eli matkaa kisoihin on vielä se 10kk. Tosin pitäähän sen opetella vielä miljoona asiaa, mutta mielestäni pohjatyö alkaa näyttää aika kivalta. Jay on juuri sellainen kuin haluan, lukee minua kuin avointa kirjaa ja meillä on tosi hyvä suhde. Ollaan kuin majakka ja perävaunu. Mä niin tykkään tuosta eläimestä ja sen elämänasenteesta. Aina jos on yhtään huonompi päivä niin ei tartte kuin katsoa tuota koiraa niin kaikki on taas hymyä. Annan kyllä vaikka molemmat käteni siitä että tuo koira terveenä pysyy ja kaikki menee hyvin. Välillä mennään niin kovaa, että hirvittää, tosin Jay ei ole koskaan törmäillyt mihinkään tai kolautellut itseään esteisiin. Tosi järkevä se on kaikesta loikkimisestaan huolimatta. Vielä kun saan tosiaan loput esteet opetettua ja ikää tarpeeksi, niin alkaa tulla sitten sitä kisameinkinkiä lisää, vauhti tuntuu kasvavan koko ajan, kun varmuutta omista jaloista on tullut. EI ole mun mielestä enää niin jalat, kuin alkukesästä, vaikka Lentsu kyl viikonloppuna vielä väitti toisin :)

Niin ne treenit. Tehtiin ensin sellai takaakiertoon ja siitä sivu irtoominen putkeen ja OKSERI, ja sen perään PITUUS. Jay tais eka kerran tehdä okserin, en ainakaan muista oisko jossain pätkässä ollut, mutta enivei, siinä se menee muiden esteiden kanssa. Kerettiin kokeilla eri variaatioita ohjauksiin, kun meni niin hienosti, ja todettiin että pituus kun oli kentän kulmassa kohti seinää niin tartti vähän enempi varmistusta ja saattoa kuin normisti, tuli siis kerran kaks ohi kun itse kaarsin oikeelle, kun en seinään viittiny juosta. Pienellä rytmityksellä homma hanskassa. Odotellessa vähän puomin kontaktia, ja tietty vähän kaukotreenejä häiriössä (aina voi vähän tokoilla). Toisessa pätkässä niistosta putkeen ja takaaleikkaus. Tämä oli yllättäin Jaylle hankala kun tuli mun oikeelta puolen putkeen, taas sitä toispuoleisuutta havaittavissa. Muutamalla toistolla saatiin tämä kuntoon. Toinen puoli oli ihan perfect.

Tänään sitten Ojankoon halliin, kun Sanna halus agitreenit. Vahvistelin Jaylle tuota putkihommaa. Otin vielä Sannan jälkeen pätkissä sen juttuja, pimeä putkikulma, irrotus hypylle, takaaleikkaus x3, irtoaminen putkeen, päällejuoksu (johon totesin kyllä itse että persjätöllä sain paremmin ohjattua pätkän). Takaaleikkaus ei Jayllä onnistunut jos palkka oli edessä, meni tosi hienosti jos palkka mulla, joka oli jännä koska se meni mun edellä ja irtosi kumminkin. Ehkä se ei vaan vielä osaa luopua siitä lelusta kunnolla ja se veti puoleensa niiin, että takaleikkaus jäi tekemättä ja oikaistiin.

Aamuin illoin kaukoja jumpattu, ja pari kertaa päivässä ulkona tunnarin pitoa, nostoa, vauhtipalautusta pallojumila. Kyl se siitä.

Ja mikä vielä kivaa, kalenterissa taas lisää paimennusta luvassa :)

Koirilla tylsä viikonloppu luvassa, kun lauantaina olen ratamestarina, ja sunnuntaina liikkurina koko päivät.

Tokoa pullopalkalla ja agia pallopalkalla

Hah, olipas hauska.

Lomalla kun ollaan sais nukkua pitkään, mut Jay on erimieltä tasan tarkkaan tulee herättämään työaamuaikaan eli siinä 6.45 paikkeilla. EI kiva lomalla. Mutta en saanut sit nukuttua, niin piti piitkään aamukahvittelun jälkeen kammeta itsensä kaatosateeseen lenkille. Olipa kiva sitten kun läpimärät vaatteet olin saanut kuivumaan ja katsella vähän telkkaria, todeta että ulkona paistaa aurinko. pah. jos oisin saanu nukkua ton sateen ohi. NO kerran paistaa niin sitten lentsun läksyjä tekemään pihalle, tunnarin nostoja pallojumilla, toimii tosi hyvin, piti sit kokeilla niitä oikoteitä, ja ne ei vielä ihan toiminu eli lisää pitoa ja aikaa. Sitten seuruupätkiä pallolla, oli tosi hyvä. käännökset todella nätit. Hups katteli kateellisena aidan takana kun sen pallolla leikitään (jayn omat sannan autossa töissä), ni piti sitten laittaa jay tauolle ja heitellä hupsille pari jotta jay ois viel enempi kateellinen (kun jonku mielestä sen pitäs olla röyhkeempi ja pentumaisempi). Olipa kiva leikkiä hupsin kanssa pari minuuttia, kun ei oo puoleen vuoteen sen kanssa treenannut enää, niin ihan eri koiralle tuntui. Se on niin kauhean iloinen kun sen kanssa leikkii. (Sanna saa varmaan kilarit kun lukee et sen koira on pilattu, mut meillä oli hauskaa) Tän jälkeen Jayn kanssa vielä seuruuta, no ei se siitä sen tuhmemmaksi muuttunut, seuruu oli edelleen tosi nättiä ja tiivistä ja kontakti pysyi, ei mennyt kierroksille enempää.

Illalla piti sitten käydä ojangossa katsomassa kisahommia vähän valmiiksi, niin otettiin bc:t vaan mukaan. Sannan tonkiessa kaappia, kävin tyhjällä agikentällä kävelee Jayn kanssa, ja sehän halus mennä puomin ihan itse, tosi nätisti ja tasapainoisesti, ja kontaktikin tehtiin, kokeilin aatakin, ja hienosti mentiin, siinä siis juoksukontakti ni ei rasita jalkoja niin paljoa (luin tästä artikkelin tuossa joskus, että aalla stoppi rasittaa koiran etupäätä huomattavan paljon enempi) Ja eihän mulla mitään palkkaakaan ollut mukana, ni sai riittää sosiaalinen. Sanna meni tekee pk kentälle mielikuvaharjoittelua, niin mä jäin ihmettelee tokokentälle et mitäs tehtäs, palkat on autossa, no joku oli jättänyt puolen litran energiajuomapullon maahan, ni otettiin se palkaksi. Jayhän rakastaa muovipullon rätisyttämistä. Seuruuta (oli muuten kätevä se pullo kainalossa), aloituksia, ja käännöksi, tosi lyhyitä. Ihan huippu oli. Kaukoja, m-i etäisyyttä, pääsin 5m asti, jeejee. Luoksetulo. Alohyppyä yhdellä lankulla. Avo hyppy toimii paremmin, Alohypyssä tykkäis tulla sivusta läpi. tää pitäs alkaa varmaan treenata pikkuhiljaa.

Sit vihdoin halliin treenaamaan agia.Tein mielestäni tosi kivan pätkän, joka oli Sannan mielestä ihan kauhea, no varmaan siksi kun kakkoskolmoshypyt oli 90 asteen kulmassa ja piti tehä takaakierto ja siitä joko takaaleikkaus tai persjättö, ja Sannalle tuo takaakiertoon ohjaaminen on jotenkin kauheen vaikee tajuta. tän jälkeen pitkä putki josta vähän vinossa kulmassa rengas ja u-putken oman puoleiseen päähän. Jay meni nyt eka kertaa renkaan osana rataa ja oli ihan huippu. Ai niin kokeilinhan mä ulkokentällä sitä rengasta vinoista kulmista vaan lähettämällä ja menee joka kerta oikein. Otin myös aan ratapätkällä ja menee ihan täydellisesti. Otettiin loppuun vielä vauvakeinua muutama toisto, ja tämäkin alkaa mennä tosi hyvin. Jay karkasi rataa rakentaessa itse keinulle (olin siirtämässä keinua) muuten ja onneksi seisoin vieressä ni sain jarrutettua, kun oli kisasäädöillä. Ois ollu iso kolaus pienen koiran jaloille. Hitto että on kivaa mennä Jayn kanssa agia, menee kuin ajatus radalla.

Lentsun tokoviikonloppu

Syksyn leiriputki alkoi Lentsun tokoviikonlopulla Tuorlassa. Syyskuun alussahan jatkoa seuraa Hskh:n tokoleirillä, mm-tiimillä, ja lokakuun tehisleirillä. Leiritystä siis luvassa ihan urakalla.

Lauantaina aloiteltiin vasta kympiltä, joten kotoa piti lähteä "vasta" kasilta. Ensin ryhmäjutskia. Kolme eri pistettä, seuruu osio, jossa piti katsoa perusasentoa. Kaukoissa oli focuksena tekninen suoritus, ja zetassa jäävien osuus. Meidän ryhmä aloitti seuruulla. Jayllä ensin suoraan seuruuta ja siitä pa, joka oli ihan täydellinen. Käännöksestä pa levahti vähän. Tähän käyttöön kainalopalkka, joka myös avuksi samalla ekojen askelten kontaktin tippumiseen. Heti auttoi. Kaukoissa, pitää kuulemma keskittyä m-i vaihdoin käsimerkkiin. Nyt yritän kurkottaa liikaa koiran päälle, joten etäisyydessä se on hankala. Zetassa ilmeni uusi "ongelma" eli Jay luuli olevansa menossa merkille ja kun lähdettiin liikkeelle kohti merkkiä, oli kovaa vauhtia menossa sinne. Tähän myös kainalopallo ja homma toimii. Istuminen meinas olla hukassa, mutta avulla onnistuu. Maahanmenoa pitää myös vahvistaa lisää. pysymiset hyviä.

"ongelma"osuudessa otin Jayn kanssa noutoa, ja lähinnä palautusta. Lentsun mielestä ei ole hidas, mutta pureskeluun pitää puuttua. Hyvä keino keksittiinkin. Jätän yhdessä Jayn kanssa kapulan maahan ja juostaan yhdesssä kauas, ja sieltä hakemaan, menipä kovaa mennen tullen. Tärkeintä noudossa on että koira menee iloisen näköisesti tasaista vauhtia molempiin suuntiin, ei tarvitse juosta täysiä, koska silloin kärsii iloisuus ja menee maanisuuden puolelle. Otettiin myös metskua, tähän lääkkeenä yksinkertaisesti pienempi metsku, heti alkoi toimimaan. Ihmeidentekijä Lentsu. Onneksi löytyy jo omasta takaa pikkumetskukin niin pääsee heti kuurina treenaamaan.

Satoi lähestulkoon koko päivän, ja tuli kasteltua kahdet kengät ja kaikki vaatteet läpimäriksi, mutta Jaytä ei sade haitannut tippaakaan. Ei edes huomannut koko sadetta. hieno eläin. Olen niin tyytyväinen ja onnellinen tuosta koirasta. Vaikkei kaikkea vielä osatakkaan ja liikkeissä on vajausta vielä, mutta ihan mahdottomän pätevä se on ikäisekseen. Lentsulta tuli ohje myös vähän vielä nostaa sitä, mutta kannattaa varoa, ettei nosta liikaa. Samaa mieltä. Jayn kanssa kahden mä osaankin leikkiä ja olla tosi paljon rennompi, koulutuksissa, aina menee se kisamoodi päälle ja olen tosi korrekti, ja pyrin välttämään ylimääräistä sähläystä.

Tehtiin vielä paikallaolot, jay teki molemmat myös. istumisessa meni pois kävellessä maahan, oisko ollut jo väsy päällä iltapäivästä, korjatessa, pysyi hyvin ja asento tosi ryhdikäs. Makuussa lonkitti vähän.

Sunnuntaina, omassa osassa tunnaria, tässä myös se palautus, nyt kokeiltiin pallojumia, ja toimii hyvin, aiemmin keväällä ei toiminut joten en ole kokeillut. Nyt kuurina palloon jumilla pitotreeniä ja sivulle tuloa. nenän käytössä ei ole ongelmaa ja tekee hyvin töitä.

Iltapäivällä vielä häiriötreenit, otin kartioiden ohitusta liikkurilla. Pallokainalossa, toimii tosi hyvin. Ekalla kertaa katsoi ekaa kartiota ja sen jälkeen kun huomautin että voivoi eihän me sinne menty, ei enää kiinnostanut. Taitava tosikko. Kisaosuudessa oli hyppy, tein pallolla hyppynoudon, oli hyvä paitsi ei tullut sivulle, ei voitettu. Loppukisassa perinteinen jääväkilpailu, oltiin tosi hyviä ja pitkään ringissä, kunnes sekosin itse käskyissä ja kun piti tulla iik sanoin top. idiootti, sinne meni leirimestaruus, minäkö kilpailuhenkinnen.

Ihan mahtavan kiva leiri oli taas. Muutamia uusia naamoja ja loput vanhoja tuttuja edellisiltä leireiltä. Jay jaksoi ihan superhienosti koko viikonlopun ja oli parhaimmillaan tuossa jääväkisassa, eli nousi vaan koko ajan. Pitää ottaa muuten jäävä erottelua tollain, koska paransi koko ajan. Tykkää tollaisesta "sähläämisestä" eli että tapahtuu paljon ja nopsaan asioita. Niin ja Jayllä on kisapalkkaus jo olemassa, se loikka tietysti. Jalostetaan vielä vähän.

Onni on omistaa noin mahtava treenikaveri!

agikurssi jatkui

Eilen sitten vihdoin jatkui Niinun agilityt. Univetille siis matka klo 21 treeneihin. Porukka sama kuin pentukurssilla, vain pari vesikoiraa oli jäänyt pois. Hauskaa että yhtä lukuunottamatta kaikki on vielä Hskh:sta. Liisa myös apurina taas. tehtiin Liisan pisteellä vähän renkaan kertausta. Jaylle oli aika helppo pala, otin vähän kulmia mukaan, otettiin myös takaakiertona rengas, ja sekin meni ihan perfect.

Radalla kaks eri pätkää 5 ja 6 estettä. alkuun helppo kaarre jossa pituus, loppuun tiukka valssi josta putken taaempaan päähän. Ekalla kerralla olin vähän myöhässä valssin kanssa ja Jay kompuroi rimaan, kun lähti kääntymään valssiin. Tokalla otin kunnolla, niin meni täydellisesti. Osaa kasata hypyllä käännöksiin tosi hyvin. Toka pätkällä muurilta hypylle, tiukka oikee hypyltä aan ali putkeen, niisto, ja saatolla putken toiseen päähän. Tuli paljon kehuja siitä miten hyvin Jayn voi jättää vaan tekemään esteitä ja itse voi mennä jo eteenpäin seuraavaan paikkaan. Osaahan se kun on opetettu hyvin pienenä :) Ei vaan on se kyllä pätevä noissa. Kokeilin persjätöllä ja valssilla sitä tiukkaa kohtaa ja molempi kääntää hyvin. Kerkesin myös niistokohtaa kokeilla pyörityksellä ja sekin toimi kivasti. Putkella tuli ulos, kun mun suunta jatku eri suuntaan kun putki käänty, eli näitä pitää vahvistaa.

Olipa huippukivaa päästä jatkamaan agilitytreenejä. Ja Jay sai kovasti kehuja koutsilta, etenkin kasaamiset, käännökset, itsenäinen suorittaminen vahvuutena nyt.

paimenessa

Tiistaina tuli taas aloitettua uuden tokokurssin mukana kouluttamassa, ja vaikka olin lupautunut vain apukouluttajaksi, niin huomasin suu vaahdossa höpöttävän koko ajan tokon mahtavuudesta ja liikkeistä. On se vaan kumma kun tokosta tulee puhe niin ei osaa pitää suutaan kiinni ja puhetta tulee niin että aika meinaa loppua kesken. Ensi kerralla lupaan kyllä olla vähemmän äänessä. Piti sitten Jayn kanssa ottaa pienet treenit ryhmän jälkeen, mutta kun kaikki kentät, pk kenttää myöden olivat täynnä, mentiin hallin päätyyn vähäksi aikaa treenailemaan. Oisinhan mä voinu tietty halliin sisälle mennä, mutta kun Jennin kanssa treenailtiin, ja hänellä ei korttia ole, niin päädyimme ulos. Hyvä paikka treenata, kiva pehmeä kivituhka. Kehään tuloja aktiivisesti, ja liikkeen aloituksia, palkka aktivoitumisesta. Luoksetulo.

KE aamulla sitten Hannen kyydissä Somerolle paimentamaan. Voi että oli kivaa. Kahdesti pyöröaitauksessa. Marika jaksoi keskustella paimmennuksesta ja kertoi näkemyksiään koulutukseen. Mentiin ensin liinassa, mutta kun siitä oli vain haittaa, niin otettiin pois. Siitähän Jay innoistui ja alkoi tolkuton juokseminen lampaiden ympäri. Olikin täysi työ pitää Jay riittävän kaukana lampaista, kun se kierosti heti näkökentän ulkopuolelta otti katseen lampaisiin ja teki pieniä hyökkäyksiä. Tähän piti sitten puuttua ihan kunnolla. Marika totesi vaan, että onpa sulla aika nopea, innokas, villi koira, positiivisessa mielessä. Tokakierroksella sitten sama jatkui, nyt puututtiin heti hyökimiseen ja saatiinkin Jay aisoihin, jolloin Jay tuli liki kysymään että mitä mä sit saisin tehdä ja yritti kierona jalkojen välistä lampaille. Onpa ovela elukka. Marika oli kovasti innoissaan Jayn paimennusvietistä ja innosta, totesi että juuri tuollaista koiraa hän itse haluaa itselleen koulutettavaksi ja että Jay ei todellakaan ole mistään pehmeimmästä päästä päin vastoin, vaatii aika paljon että menee läpi, kun vietti on niin kova ja veto lampaisiin. Jay meni aivan kuin transsiin nähdessään lampaat ja aloitti kyyläyksen jo kaukaa ja läheltä ois pitänyt päästä heti iholle. Nyt pitää miettiä käskyt mitkä haluan ottaa käyttöön. odota ja käy siihen toimi kyllä ihan hyvin tuollakin, et saattaa olla että ne jää tai sit vaihdan nekin enkuksi. suunnat on ainakin enkuksi ja ajot. Hitto että mä tykkään paimennuksesta. oltiin Jayn kanssa päästä varpaisiin mudan peitossa ja Hanne sai suihkuttaa mut puhtaaksi että pystyi autoon menemään kyytiin. Jay pääsi myös suihkuun ja kotona uudestaan.

Nyt vain uutta aikaa metsästämään.

Mitään ei oo tehty taas

Viikonloppu meni Jayn kanssa metsälenkkeillen. Paitsi vähän box kontaktia naksuttelin pariin otteeseen, ja kaukoja ruualla tuli otettua pari kertaa päivässä. Mut eihän niitä lasketa, kun ne on sitä jokapäiväistä perustaa. Kaukoissa on nyt tuo M-S vähän vaikee, kun yritän etäisyyttä kasvattaa. koko aika tulee eteenpäin. Lelulla sain sen verran jumitettua, että pysyi jalat aisoissa. Perjantaina tuli illalla otettua kyllä vähän kotipihatreeniäkin, kun Jay itse halusi. Vähän seuruun käännöksiä ja asennetta, perusasennon tarjoamista, tolpan kierroista sivulle. Kapulan nostoa tolpan takaa, tämä oli aika kiva jo.

Kovasti taas viikonloppuna kaverit pärjäili eri kisoissa, ja hienoja tuloksia tuli myös agin pm kisoista. Kovasti taas kisakuume painaa päälle, vaan ei auta kuin odotella. Seuramestiiksinkin lupauduin liikkuriksi, niin eipä tule Selmaakaan vietyä sinne kiusattavaksi. Saa olla vain. Tokihan me treenaillaan. Kovasti on tuntunut taas jutut kiertelen siellä ja täällä ja kuulee ties mitä tarinaa. Pitäs vaan vissiin pysytellä hiljaa eikä kertoa kellekään että treenaan koirani kanssa. Mä ainakin nautin satasella kun mulla on noin älyttömän kiva treenikaveri ja aiotaan pitää hauskaa milloin missäkin lajissa.

Agilityä kun tuli viime viikolla taas vähän treenattua, niin kyllä se on vaan niin kivaa että se ja toko tulee olemaan ne meidän lajit, paimennus ja pk hommat saa olla niitä "sunnuntai" lajeja, joita ei treenata ihan niin tavoitteellisesti. No paimennustahan mulla on taas tällä viikolla ja sitten ehkä syyskuussa vielä yksi kerta ennen ensi kesää, ja haku mä nyt en yksin treenaisikaan ja kun ei ole porukkaa tai autoa millä ajella jonnekin porukkaan niin se jäänee kyllä toistaiseksi, jälkeä voisi tehdäkin jossain kohtaa koiran aktivoimiseksi.

Näillä fiiliksillä kohti seuran juhlaviikkoa ja syksyä. Onneksi on vielä kaksi viikkoa kesälomaa jäljellä. ehtii tehdä vaikka mitä.

Hallissa ei oo helle

Onpa ollut kyllä luksusta kun on käyty nyt tällä viikolla yhteensä kolmesti hallissa treenailemassa, kun Sannakin sai pari lomapäivää töistä. Eilen ulkona mittari näytti +30, niin hallissa se oli +18. Jos ei ois hallia ollut, niin ois kyllä treenit jääneet välistä. Karvakoirat sai suosiolla jäädä eilenkin kotiin, kun aamulla käytiin piiiitkä lenkki koko porukalla metsässä, niin Selma alkoi loppumatkasta olla jo niin perästä vedettävä että parempi nukkua kotosalla. Jayn kanssa ensin vähän aktiivisuuden tarjoamista, mutta ei tuossa nyt oikein ollut omalla tutulla kentällä tekemistä, kun tarjoaa heti, eli siis tuli sivulle tapittamaan, että nyt tehtäs jotain. Seuruun liikkeelle lähtöjä namilla, hyvin alkoi pää pysyä ylhäällä. Vähän käännöksiä. tauko.

Toka settiin kierroista sivulle, kierroista stoppeja, ja maahan. Jäävistä iik, ja mah avuilla, vahvistellaan taas lisää. Loppuun vielä tunnari, sannan viemänä, ja hitto toi väärän, tosin oli ihan kiinni siinä omassa, oli tosi epävarma vielä ja pureskeli kapulaakin, tosi pieni kasa. Tokalla toi sit sit oman, mut pureskeli vähän sitäkin. Lisää liikkuroituna. Paikallaistuminen ja makuu putkeen. Istuminen nyt eka kertaa kunnolla, ja oli ihan perfect, ei edes tassua liikuttanut, tosi lyhyenä tehtiin, makuu myös joku minuutti piilossa, ei lonkittanu.

Sitten huilaamaan. Sannalle taas agia, tein sellasen about ykkösen radan, paitsi oli siel yksi päällejuoksukohta. Jay teki lopuksi vielä samaa pätkittäin, ajatuksena asennetta lisää. Sais olla vähän röyhkeempi agikentälläkin, kun se haluaisi olla koko aika niin tarkkana että tekee varmasti oikein. pikkunörtti. Hetsillä ja lelun heitolla alkoi kulkea taas kivasti. Pitää muistaa pitää pätkät lyhyinä, 4-5 estettä max kerrallaan. Ohjauksiin tulemisessä ei ole mitään, tulee kyllä kun vaan näyttää mitä tehdään. Rengas radan pätkänä oli nyt helppo nakki. Halus kiipeillä myös aata, kun oli edellispäivänä sitä otettu. ja näkeehän sieltä kivasti kun kiipeää, Jayhän haluaa myös metsässä kiipeillä kiville ym tähystelemään. Loppuun vielä puomilla kontaktia. Nyt on kahdesti otettu kontaktitreeniä tällä viikolla ja alkaa ehkä olla jo käryllä että mitä pitää tehdä, pysyy jo tosi hyvin siinä, eikä tartte valjaissa stopata, vaan stoppaa itse. Vielä sitä aktiivisuutta lisää kaipaan. Piti ottaa Ojangosta kontaktin pätkä, mutta unohtu. nyt se sit menee roskalavalle. harmi.

Niin ja talvella sitten treenaillaan tokoa ahkerasti hyvässä seurassa, kun Jay pääsi Hskh:n tokotehikseen haastajatehisryhmään. JEEJEE! Onpa kiva kun ei tartte koko aika yksin treenata ja saa niitä liikkuroituja ja häiriköityjä treenejä. Ja ryhmässä tuntui olevan aika monta uutta, kenen kanssa ei oo treenannut, niin vois saada uusia ajatuksiakin treenien suhteen.

pientä kivaa

Illalla Ojangossa agilityä kouluttamassa, ja sen jälkeen pienet treenit molemmille.

Jay teki ensin. Selma sai odottaa tolpassa, Sara samaan aikaan samalla kentällä, eipä kiinnostanut Jaytä tippaakaan, vaikka oli ohjatun kapulaa ym härpäkettä kenttä täynnä (Sannalla oli oli kouluttamista, ni kai siellä joku häiriötreeni taas oli ollut). Jay aloitti seuruulla, ensin aktiivista perusasentoa, no ei menny ku sekunti ni Jay älysi jutun juonen. Pallo on nyt seuruussa pop. Otin nopeampaa kävelyä, käännöksiä, sitten juoksuseuruuta, ja tämä oli ihan super, Jay tuli jalkaan liimattuna kaikki käännöksetkin, oli jopa paremmat ku normiseuruussa, ja pysähdyskin ihan samalla askeleella. Piti sit yrittää Sannalle esitellä, ni ei ollu ihan niin hyvä pätkä enää, mut menossa sinnepäin ollaan. Hidasta kävelyä, tässä lähtee edistämään vähän, mutta käsijarrulla pysyy ihan hyvin. Vasuri oli tosi hyvä hitaassa nyt. Vähän pyörähdyksistä mah, oli ok. liikkeestä ei niin hyvä, mutta avulla tosi hyvä. Tolpan kierroista stoppeja, käsimerkillä, oli hyvät, suullisella otti vielä yhden askeleen. Kierrosta sivulle, tömps. Noutojutskia kierrosta, kapulan nostoa siististi. Ottaa hyvin tolpan takaa, muuten potkii jaloilla vielä. Vauhti hyvä. Luoksetulo Saran ohjatun läpi, ei kapulat kiinnostanut. Tunnari Sannan jättämään kasaan, joka penkin vieressä. Oma n 10cm päähän vieraista. Meni vasemmalta kasalle, oma oikeella, haisteli läpi ja heti kun oman kohdalla otti varmasti ja palautti. Mahtavaa.

Selman kanssa viereiselle kentälle, kun joku oli jättänyt ruudun valmiiksi, jännä kun porukka jättänyt tänä kesänä merkit hujan hajan pitkin kenttää, no valmis ruutu ei meitä haittaa. Käveltiin kentälle, ruutu etureunassa, joten käveltiin ruudun läpi, ja sanoin Selmalle katso ruutu. Mentiin merkille ja lähetin ruutuun, ja sinnehän se meni, ja vielä takareunasta yli. Olinpa onnellinen! Piti sit ahnehtia, kävin laittaa maahan ja loppuosa, sitten uusi yritys, ja nyt pudotti raville puolessa välin. Eli Selmalle ylläripalkalla yhtä ruutua, niin että on valmiina. Luoksetuloa, piti kokeilla vähän jalkojen kantavuutta, stoppi valuu noin 15m. eli kunnes saa hidastettua vauhtiaan tarpeeksi. maahanmenon jäi seisomaan. Istumnen oli paras ikinä, ja toistolla myös, ihan super. Hyppynouto, nyt karkaa sitten hypynkin yli noutamaan, onneks ei oo kisahaaveita, vai onko? Metsku isolla, ei meinannut löytää, kun löysi toi sen vähän roikottamalla. Nyt jos ois nuo jalat paremmassa kunnossa niin ilmoittaisin kisoihin. Taidan ottaa myös Selman mukaan Lentsun viikonloppuun, ja saa vaikka vuorotella Jayn kanssa tai jotain. Jäi niin hyvä mieli kun se on taas innoissaan.

agilityä hallissa

Jay pääsi sitten vihdoin tauon jälkeen treenaamana agilityä. Menin hallille suunnitelemaan tän päivän teemakoulutuksen radan valmiiksi. Valsseja ja pakkovalsseja piti saada radan pätkälle suunnitelluksi, ja kylläpä tuli mahtavan kiva pätkä tehtyä. Voi tehdä kivasti pätkissä ja palkkailla putkille, on haastetta, ja voi tehdä osaamattomampikin. 19 estettä tuohon sain sovitettua. Alkuun tuli vielä kiva putkelle vienti, niin että voi joko u putken takaa ottaa vastaan tai sitten viedä itse. eli putken taakse lähdettiin jatkamaan. Jayn kanssa otin saman pätkän siis, ja olipahan hurjan pätevä eläin. Uskomattoman hienosti lukee ohjausta. Otin kaks pätkää, ja sit sai riittää Jaylle, tai ei siihen jääny oikeen treenattavaa Jaylle. Otin sit tauon jälkeen putkijarrua, oppi parilla toistolla, että aha ku toi tekee noin ni sit mun pitää olla tarkkana ja kattoo heti putken jälkeen mihin se jäi. Keppien sisäänmenoja, palkka kakkosväliin eli ei siis tehty keppejä vaan pelkkiä sisäänmenoja. Jay oppi sitten hakemaan sisäänmenoille jo parin kolmen metrin päästä ihan itse. ei tarttenu olla ees näyttämässä. pätevä. Kohta sitten pitäs alkaa verkkoja laittaa ja tehdä kokonaista, joskus 1-2 toistoo.

Sitten piti Sannalle neuvoo taas agilityä. Siinähän se sitten tunti vierähtikin. Onneksi Hups jaksaa.

Selman kanssa otin vähän tokoa pitkästä aikaa, ja oli ihan hurjan innokkaana. Sen seuruu on kyl tämän talouden parasta tällä hetkellä. Harmi kun ei pysty kisoihin asti viemään, kun ei pari liikettä riitä. Luoksetulossa lähti taas ihan hurjaa vauhtia ja ei sitten pystyny pysähtyy. Kaukoissa oli enemmän intoa kuin älyä ja tuli varmaan metrin eteen, mutta olipa täpäkät vaihdot. Lenkillä huomasin sitten taas, että vauhti hiipuu ja lönkyttelee jo, eli kolme luoksetuloa saa sen jalat siihen kuntoon ettei edes lenkillä pellolla juosta kunnolla, kylläpä harmittaa :(

Illalla kaveri soitteli, kun oli fb lukenu et olin hak ja houkutteli hakuilee tai jälkeä tekemään, katsotaan jos joku päivä ehtis tässä lomakiireissään.

Myytin leirillä

Perjantaina se sitten koitti kauan odotettu päivä. Olin perjantaina jo lomalla, joten aamupäivä meni kaikessa rauhassa pakkaillessa ja koiria lenkittäessä. Jessica tuli hakemaan yhden jälkeen ja suuntasimme kohti Uuraisia. Matka meni tosi mukavasti. Jay matkusti Myyn kanssa häkissä. Perillä oltiin joskus kuuden pintaan, parin pysähdyksen taktiikalla. Illalla vielä kaupasta leirin ruokaostokset + juomat.

Illalla sitten vielä esineruututreenit, ja Jay korkkasi myös pk uransa kahdella esineellä. Oli kuulemma ihan luonnonlahjakkuus tässä osiossa. Tein molemmat niin että käytiin yhdessä kävelemässä alueen reunoja myöden ja heitin esineen (lapanen ja hiiri) alueen keskustan suuntaan ja sitten Jayn kanssa yhdessä lähtölinjalle ja siitä lähetys kohti esinettä. Molemmilla kerroilla esine löytyi todella nopeaan. Tätä voisi tehdä useamminkin. aika kivaa oli. Samalla sai kätevästi esineruudun perusoppimäärän kun seurasi kokeenempien treenit läpi. Ilta meni sitten maailmaa parannellessa ja tikkaa heitellen. Jayn kanssa käytiin vielä rannassa uimassa.

Lauantai aamuna sitten aamiainen kasilta ja suunta kohti jälkimetsää, joka oltiin katsottu Jessican kanssa illalla tullessa. Kävin itse Harrin perässä kävelemässä kun koira teki jälkeä. Ai että oli kovasti marjaa metsässä. Siitä sitten läheisen kartanon pihalle, ja kävin kysymässä luvan jälkeen, ja teimme muutamalle koiralle nurmijäljet. Päätin tuossa kohtaa että teen Jaylle sunnuntaina saman homman. Siitä sitten suunta varuskunta alueelle Tikkakoskelle ja hakumetsään. Jay pääsi viimeisenä koirana hakuilemaan, kolme maalimiestä oli piilossa ja löytyivät aika hienosti. pätevä eläin. Oli metsässä kuin kotonaan. Itse olin pariin otteeseen maailmiehenä kokeneille ja muuten aika meni mukavasti jutustellen. Sitten päästiin vihdoin tokoilemaan. Tosin en viitsinyt Jaylle paljoa enää ottaa, kun oli pitkä päivä takana. Kehääntuloja, liikkeiden välejä katsottiin vähän ja niihin pitää saada aktiivisuutta lisää patsastreeneillä. Vielä suorapalkka ruutuun. Ja illalla vietettiin taas hauskaa aikaa saunoen ja jutustellen, ihan mahtavaa porukkaa.

Sunnuntaina sitten aamulla Jaylle se jälki, vähän meinasi tulla mutkia matkaan kun Jessican autosta oli yön aikana rengas tyhjentynyt, ja aikatauluun tuli pientä säätöä. Jay teki tosi upean jäljen, palkka joka askeleella ja suora. Tämäkin voisi olla Jayn harrastus joskus. En enää viitsinyt hakumetsään mennä Jayn kanssa, vaan jäätiin pienellä porukalla tokoilemaan. Otin Jayn kanssa vähän seuruuta, jääviä, merkkiä, ruutu (eri suunta kuin edellispäivä, nyt kohti rakenusta). Jay pääsi taas uimaan rantaan. Huoneiden ja muiden alueiden siivoukset hakuporukkaa odotellessa. Tein vielä pikkuisen kaukoja ja puun kierroista stoppeja odotellessa, kun olin hetken aikaa yksin, kun lapsellisten piti päästä lapsia hakemaan hoidosta ja loppuhakuporukka oli metsässä. Kuuden aikaan päästiin sitten Sennin kanssa kohti Helsinkiä, pieni pysähdys Tampereella kun Sansa jäi sinne hoitoon, matka meni kuin siivillä jutustellessa koirajuttuja.

Oli kyllä ihan mahtavan kiva leiri. Tosi kiva oli nähdä taas myytinläisiä, ja tutustua uusiin tuttavuuksiin. Kiitoksia vielä Jessicalle järkkäilystä, Heidille ruuanlaitosta, Susselle tokoiluseurasta, ja kaikille mahtavasta seurasta ja kivasta viikonlopusta, ensi vuotta odotellen.

Nyt pitäs sit alkaa miettiä mitä Jay haluaa harrastaa agilityn ja tokon lisäksi. Paimennus olis tosi lähellä sydäntä, mutta nyt nuo metsälajit vähän vetäisi puoleensa, onko se haku vai jälki en tiedä?

Tavoitteita

Nyt kun on nuo näyttömahdollisuudet menneet, voisi alkaa miettiä taas tavoitteita. koetavoitetta ei varsinaisesti ole, mutta katsellaan.Voisi vaikka osaamisen puolesta hyvänä päivänä ykkösen saada jo nyt, mutta pitää vähän kasvaa ja kehittyä ennen sitä.

taas kerran lähinnä note to myself tyyliin:

Toko:
Mah, kuntoon. jää nyt puolitiehen liian usein. lelun odotus pois. oli jo tosi hyvä, mutta pallolla pilasin. liian hyvä palkka.
Ruutu, loppuosa, ja se maahanmeno.
Ohjattu, lelun vaihto kapulaan.
Tunnari, pitäs tehdä useemmin ku kerran kahes viikos.
Seuruu, aloitukset kuntoon, käännökset kuntoon, vasen törmää, tk leviää, opettele kävelemään. eri tempot ja askeleet. asennetta lisää
Paikkamakuu, lonkka pois, kunnolla sivulta maahan ni pystyskin siihen. onnistuu jo kotona.
Stopit, tolpankierroilla.
Metsku, nostosta pitää ny saada nouto. tuo jo yli puolen välin. eli loppuosa vielä. vauhtinoutoja
Nouto, ei saa leikkiä kapulalla, muuten alkaa olla hyvä.
Kaukot, etäisyyttä. avot nyt 4m, S vasta 1m.


Agility:
jatketaan kurssilla, este/ohjausosaamista lisää, kontakteja vois alkaa opetella, keppien sisäänmenoja ja kujaa vois alkaa tehdä. vuoden vaihteessa sitten kepit valmiina+kontaktit. Kun saa terveystulokset nostetaan rimat kunnolla, ja aletaan treenata.

Paimennus:
pari sytyttelyä lisää syksyyn, keväällä sitten suuntia ym treenaamaan.

Muut:
kokeillaan hakua ja katsotaan miltä ohjaajasta tuntuu, jos ei ahdista kyykkiä metsässä, voidaan jatkaa. Jay tykkäis kyllä varmasti. Muita kokeillaan aina tilaisuuden tullen avoimin mielin. BH sitten joskus ensi vuonna. Tottista voisi kanssa treenata joskus.

Tehisnäytössä

Eilen oli sitten tokotehiksen näyttökoe, johon Jaykin pääsi mukaan osallistumaan, vaikkei varsinaisesti vielä ikä riitäkään hakuehtoihin. Tiistaina otin vielä kaikkea pientä kivaa ojangossa. tolpan kierroista sivulle, tosi pitkän lt, ruutuun palkalle suoraan, tunnarin, avo hypyn yhdellä laudalla. Halusin tehdä kaikkea muuta kun mitä näytössä tehdään, paitsi tietty vähän otin seuruun käännöksiä ja maahanmenoa, se kun jostain syystä meinasi olla vähän hukassa, johtuen varmaan siitä maanantain pallolla palkkauksesta. Jumittaa nyt nimittäin sellaiseen puoli-istuvaan asentoon kun pallon odotus niin kova. Pitää vaan nyt namittaa sitä pois.

Mutta itse näyttöön. Alkuun paikallaolo. Paikalla kolme ”pentu”koiraa Jay nuorimpana. Menin ilman hihnaa kehään, kun Jay nyt vaa tulee niin nätisti, ja se hihna on vaan inhottava räplätä siinä rivissä sitten (omasta mielestä, ei Jayn). Autoin maahan suoraan asentoon, mutta meni jo pois kävellessä lonkalle. Pitää vahvistella etupalkalla nyt sitä oikeaa asentoa. Asenne taas on erittäin hyvä myös paikkamakuussa, videolta kun katsoin niin palvovasti tuijotti herkeämättä minua koko ajan, vaikka itselläni lähti ja katse harhailemaan agikentälle ja muihin koiriin ja liikkuriin ja maahan. No on se hyvä että koiralla on hyvä kontakti vaikkei itsellä oliskaan.

Yksilöliikkeinä oli seuruu, liikkeestä maahan ja luoksetulo. ei siis mitään kauhean isoa, ja sai palkata liikkeiden väleissä kun oli pentukoirat kyseessä. Apuja säi käyttää myös miten halusi. Itse ajattelin että teen mahd kokeenomaisen, jotta saan hyvän kuvan tän hetken tilanteesta ja samalla kivan kisaharkan, kun pääsin palkkailemaan välissä. Palkkana oli naru, palkka seuruun ja luoksetulon jälkeen, sekä vielä pallo lopuksi.

Odottelin omaa vuoroa tovin kun arvioijat kirjoittivat muistiinpanonsa valmiiksi. Laitoin Jayn käy siihen, ja kun videolta katsoin niin se upea palvova katse minua kohtaan vain parani, itse kääntyilin ja katselin joka suuntaan. Seuruukaavio oli sellai suht pitkä avo kaavio. Mentiin mm kohti ruutua ja just ennen ruutua käännös. Käännökset pikkasen leviää, mutta sen ny tietää viel kun ei oo valmista. Varsinkin tuon ruudun kohdalla meinas kävellä ruutuun, vasemmalle törmää vähän jalkaan. Maahanmenossa oli parempi seuruu, kun oli just saanut leikkiä narulla ja siitä suht nopeesti lähti liike. Ei ollut siirtymiä ollenkaan. Maahanmeno vajaa, annoin toisen käskyn kun oli puoli-istuva, meni täpäkästi ja asento tosi hyvä loppuun asti. pa oli hyvä. Luoksetulossa meinas lähteä mukaan kävelemään, pitää myydä virittely paremmin vielä ja terävämpi jättö. Luoksetulo muuten tosi hyvä, tuli kovaa ja pa suht ok. Vähän täpäkämpi vois olla ja tulee olemaan.

Saa nyt nähdä miten käy. Tuskin me päästään iän puolesta tehikseen, ja muut hakijat oli aika päteviä, kun oli voittajassa ja evlssä kisaavia useampiakin. Mutta jos päästään niin tosi kiva juttu, mutta eipä siihen meidän maailma kaadu, treenit jatkuu samalla tapaa, pitää vaan etsiä treenikaverit jostain muualta, kun tehiksestä.

Yritin vielä saada illaksi paimennusta ennen leiriä mutta ei enää sopinut. parin viikon päästä sitten Somerolle Hannen mukaan. kivaa.

Ja nyt on sitten KUUKAUDEN kestänyt totaali agilitytauko luvan kanssa ohi. Hienosti kestin itse. Ei tullut ennen eilistä iltaa mieleenkään mennä agikentälle. Nyt sitten himottaisi treenata agia taas kovasti. Parin viikon  päästä jatkuu Niinun kurssi ja parit Jaakot syksylle myös luvassa.

Viikonloppuna sitten Myytin leiri, jossa olisi hakuilua ja tokoa luvassa. Kiva päästä uutta lajia katsomaan Jayn kanssa ja katsoa millainen pk koira siitä tulisi. Varmaankin tosi hyvä, pitäs vielä saada omistaja innostumaan metsässä istumisesta.