Jotta nyt ei kaikki olisi ihan yhtä glooriaa ja hallelujaa. ei mekään sentään ihan kaikessa onnistuta ja voiteta jne.
Loppuvuodesta kun noustiin kolmosiin Jayn kanssa, niin heitin ajatuksen, että josko saataisiin arvokisanollat kasaan ja mentäisiin Ouluun kisaamaan. Ei tullut silloin mieleen että Jayn vauhti kasvaisi kevään aikana noin paljon, ja sen mukana tuomat haasteet on vähän laittanut tavoiteasettelua uusiksi. Nyt on Elinan neuvoilla treenattu sitten rimojen pysymistä ylhäällä, ym ajatuksen hallintaa.
Vauhdin mukana tuli myös kisoissa esiin pieni karkailu. lähdöistä ja ohjauksista. Selkeästi Jay alkanut syttyä lajiin ihan uudella sykkeellä. ei mikään huono asia tietty. Eikä Jay mikään perästä vedettävä ole koskaan ollutkaan. Nyt olen yrittänyt hakea vähän erilaisilla ohjauksilla sellaista harmoniaa että voisi kisoissa mennä ehjiä puhtaita ratoja. Alkoi jo masentaa jossain kohtaa, kun jatkusvasti tuli hyllyjä tai vitosia, mutta Elina on ihanasti rauhoitellut, että nyt mennään tässä koulutusvaiheessa ja hommat pitää malttaa nyt tehdä kunnolla, eikä väkisin yrittää vääntää. Väkisin yrittäminen tulee välillä aina takaraivosta ja sen näkee radalla sitten. Lähdössä pysymiseen uhrasin muutamat startit ja heti alkoi näyttää paremmalta, ja sitä myöden oli mukavampi mennä koko rata, kun ei tarvinnut miettiä että tuleeko se sieltä vai pysyykö. Nyt alkaa myös rimat jo pysyä hyvin, ja ajatus on selkeästi fokusoituneempi. vielä pitää saada pysymään kasassa ihan kokonaan sen radan ajan. Hauska kun on tavallaan lupa ohjata mahdollisimman huonosti, mutta silti koiran pitää ottaa vastuu niistä rimoista. Keinu on yksi mikä pitää nyt fiksata kuntoon. tai lähinnä keinulta poistuminen. Jayllä on nyt estehakuisena koirana liian selkeä fokus lähteä keinulta suoraan eteenpäin, jos siellä vain jotain näkyy. ja nyt kun jotkut tuomarit tykkää tehdä niitä ansoja niin kontaktien kuin putkienkin jälkeen on estehakuisella koiralla vaikeampaa. tietty kun tietää joitain tuomareita niin voi välttää niiden kisoja toistaiseksi. Kunhan saan oman ajoituksen ja ohjauksen paremmaksi niin ei ole enää ongelmaa tuossakaan.
agilityn arvokisat siis jätetään tänä vuonna väliin, ja kisataan nyt vain rennolla fiiliksellä ja kerätään kisakokemusta kyläkisoista ja katsotaan sitten ensi vuonna uudelleen, missä mennään. Meillä on niin monta kisavuotta vielä edessä ja ensimmäinen kisakausi vasta takana (tai vielä vähän keskenkin)
Katsotaan jos sovitaan sinne toko sm kisoihin (miten korkealle keskiarvot nousee), niin sinne kyllä ollaan menossa, ja ainakin turistina jos ei muuten. joukkuepaikkakin kun on tiedossa, aivan mahtavassa seurassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti