Jayn kanssa treenailtu viimeaikoina paljon perusasentoa ja lähinnä asennetta siihen, asennetta yleensäkin on taas viilattu lisää (ihan kun sitä ei muka jo olisi ollut), kun jonkun mielestä se sais olla enempi hullu. Ei pitäs kuunnella, sen seurauksena on näköjään seuraaminen levinnyt käsiin, kun J lähtee maatakiertävälle radalle heti ekasta askeleesta kun on niin intopiukeana, käännökset sentäs pysyy melkein kasassa, suoralla saan jarrutella sitä. Juoksuosuus on sentäs hyvää, hitaassa ja askelissa vähän petrattavaa. Ainakin taakse askelissa loikkaa melkein pään korkeudelle. Luoksetulossa tullaan niin kovaa että hirvittää jos osus jalkaan. Kivalla loikalla sitten sivulle. Hyppynoudossa lähtee ihan sikakovaa kapulalle, leikkii vieläkin vähän kapulalla, ja palautus vauhti tosi kova, ja hyppy hyvä.
kotona pa, käännökset on jo ihan superhyvät. vielä kun saisi treenikentällä pysymään seuruupaikassa niin saisi käännöksetkin kohdalleen. Halli tuntuu sitä vähän villitsevän, liekö sitten tuon tolkuttoman kaaoksen ja metelin aiheuttamaa. Meillä tuntuu tehistreenien aikaan olevan sellainan älämölö hallissa että ei ihme että eilen yksi jos toinenkin tehisläisen koira oli ihan jossain muualla. Akustiikka levyt olisi aika kivat syömään tuota meteliä.
Eilen meillä tehiksessä siis kisaharkka, otin voittajan liikkeitä soveltaen. hyppynouto, seuruu, kaukot, lt, ruutu. luoksari oli läpijuoksuna, ruutu suorapalkalle.
Mutta miten se voi olla kotonakin koko ajan ihan "tehdään nyt jo jotain kivaa" asenteella. Pitää pakottaa käskyllä se nukkumaan välillä. Johtuuko tämä siitä, että on treenattu vähempi nyt, vai tuliko siitä kun olin viikon poissa ja kaikki treeni-into patoutui tuolta ajalta ja purkautuu nyt. mene tiedä, mutta ei kauheita treenitaukoja pysty tuon kanssa pitämäään. Olen pidentänyt lenkkejäkin nyt, kun itse aloin kuntoilla taas (no pakko kai että kestää ens kesänä agilityssä tuon perässä) ja käyn pari kertaa viikossa pidemmä lenkin, normilenkkien päälle.
torstai 31. lokakuuta 2013
tiistai 29. lokakuuta 2013
välistävetoja ja estehakuisuutta
Viikonloppuna ei taas paljoa treenailtu. Mitä nyt miljoona perusasentoa, kun on asenne kuuri päällä. Hienosti alkaa aktiivisuus taas kasvaa. Sunnuntaina hallille miettimään maanantain treenien rata valmiiksi. Sanna pääsi koekaniiniksi. Jayn kanssa otin ensin vähän tokohommia, kehääntuloa, perusasentoa, jäävien asennossa pysymistä, pikku paikallaolo, seuruun käännöksiä. Sellasta kivaa pientä nopeatempoista. Treenipätkästä tuli todella kiva, aiheena oli pakkovalssit putkille, ansojen ohittaminen, vähän leieröintiä ja irtoamista. Ai että olin tyytyväinen tuohon pätkään. Alla töissä paintilla piirretty ratapiirros. kertokaa jos meni nollana heti läpi. :)
Maanantaina sitten taas Niinun oppiin, kun oli palannut Italian koulutusreissultaan. Kiva ratapätkä, huvitti kun tokaisi mulle, että tutustu ny sit valmiiks jo vähän pidemmälle ni ei sit tartte miettiä, kun meette tän alkupätkän kumminkin heti läpi. Alkuun esteet 1-11, jotka piti sisällään 2 putkeen puomin toiselta puolen, josta irrotus hypylle joka kulmittain siitä 3 muuri ja piti olla saanut etäisyyttä 4 lyhyt putki (tuon 2 putken vieressä), siitä sitten 5,6,7,8 välistävedot. 8 jaakotuksella ja u putkeen puomin toisessa päässä sinnee taaimmaiseen päähän siitä sitten vielä pituus. Noh, miten sen nyt sanois, meni nollana heti läpi, ja kouluttaja oli ihan ällistynyt. välistävedot oli ihan ilmiömäiset kuulemma. Aika hyvin lukee mun vartaloa. Sit vähän hinkattiin tuota 2-3 väliä, lähinnä oman ohjauksen kannalta, selkeämpi näyttö muurille, niin että itse jo kumminkin menossa toiseen suuntaan putkelle. Sain tosi hyvin etäisyyttä, eikä ollut mitään hoppua välistävetoihin. Toka pätkänä sitten pitkä suora putki josta persjättö ja hyppy, valssi ja PUOMI, ja siitä u putken välistä. Ohjasin ensi huonosti ja tein jonkun kummallisen ohjauksen hypylle (jotain luokkaa takaaleikkaus jonka perään valssi, jonka Jay kyllä luki aika hyvin) ja ohjasin sitten suoraan putkeen ja peitin koko puomin. No siitä sitten puomille ja kouluttajatargetille stoppi, siitä tuohon lyhkäseen putkeen ja takaisin välistä siihen aiempaan 2 putkeen pakkovalssilla. Eipä ollut tuossakaan haastetta, hah. Jätettiin sitten pari minuuttia muille. Aivan uskomaton eläin, mä niin nautin kun saa mennä agilityä Jayn kanssa, lukee minua niin hyvin, ja vauhti kasvaa koko ajan, joutuu jo vähän pinkomaankin. Niinu kehui sitä miten hyvin lukee just mun ohjausta ja mun ohjaus on tosi tarkkaa nykysin, tarkkaa siinä mielessä ettei oo huiskimista ja ylimääräistä. Rauhallista nättiä tarkkaa ohjausta. Kai sitä alkaa pikku hiljaa oppia.
Maanantaina sitten taas Niinun oppiin, kun oli palannut Italian koulutusreissultaan. Kiva ratapätkä, huvitti kun tokaisi mulle, että tutustu ny sit valmiiks jo vähän pidemmälle ni ei sit tartte miettiä, kun meette tän alkupätkän kumminkin heti läpi. Alkuun esteet 1-11, jotka piti sisällään 2 putkeen puomin toiselta puolen, josta irrotus hypylle joka kulmittain siitä 3 muuri ja piti olla saanut etäisyyttä 4 lyhyt putki (tuon 2 putken vieressä), siitä sitten 5,6,7,8 välistävedot. 8 jaakotuksella ja u putkeen puomin toisessa päässä sinnee taaimmaiseen päähän siitä sitten vielä pituus. Noh, miten sen nyt sanois, meni nollana heti läpi, ja kouluttaja oli ihan ällistynyt. välistävedot oli ihan ilmiömäiset kuulemma. Aika hyvin lukee mun vartaloa. Sit vähän hinkattiin tuota 2-3 väliä, lähinnä oman ohjauksen kannalta, selkeämpi näyttö muurille, niin että itse jo kumminkin menossa toiseen suuntaan putkelle. Sain tosi hyvin etäisyyttä, eikä ollut mitään hoppua välistävetoihin. Toka pätkänä sitten pitkä suora putki josta persjättö ja hyppy, valssi ja PUOMI, ja siitä u putken välistä. Ohjasin ensi huonosti ja tein jonkun kummallisen ohjauksen hypylle (jotain luokkaa takaaleikkaus jonka perään valssi, jonka Jay kyllä luki aika hyvin) ja ohjasin sitten suoraan putkeen ja peitin koko puomin. No siitä sitten puomille ja kouluttajatargetille stoppi, siitä tuohon lyhkäseen putkeen ja takaisin välistä siihen aiempaan 2 putkeen pakkovalssilla. Eipä ollut tuossakaan haastetta, hah. Jätettiin sitten pari minuuttia muille. Aivan uskomaton eläin, mä niin nautin kun saa mennä agilityä Jayn kanssa, lukee minua niin hyvin, ja vauhti kasvaa koko ajan, joutuu jo vähän pinkomaankin. Niinu kehui sitä miten hyvin lukee just mun ohjausta ja mun ohjaus on tosi tarkkaa nykysin, tarkkaa siinä mielessä ettei oo huiskimista ja ylimääräistä. Rauhallista nättiä tarkkaa ohjausta. Kai sitä alkaa pikku hiljaa oppia.
torstai 24. lokakuuta 2013
Tehiksen paritreenit
Jayn kanssa tehistreeneissä. Ajatuksena saada liikkeiden aloituksia ja loppuja paremmaksi, kun liikkeet muuten alkaa olla hyvällä alulla, ja noita tulee harvemmin otettua. En ole tyytyväinen perusasentoon tällä hetkellä. Lisäksi on selkeä ero sillä treenaanko hallissa vai kotona. Haluaisin sitä kotimeininkiä lisää halliinkin. Välillä Jay on ihan samanlainen hallissakin, mutta luulen että tuo meteli ja hälinä, odottelu (vaikkakin odottaa tosi nätisti) vaikuttaa fiilikseen. Pitää kokeilla jos lämmintä jatkuu, ottaa suoraan autosta enemmän treenaamaan, ja tehdä taas pentutreenejä enemmän. Mutta treeneihin, osin kopsattu itsekirjoittamasti tehiksen bloggauksesta, kun ei flunssassa ajatus pysy kasassa.
Koemainen kehääntulo tarkastuksineen, no problems, luoksepäästävyyden, vielä vähemmän no problems, ei oo mikään juttu Jaylle. Sitten jäätiin nillittämään peilin edessä paikkamakuun asentoa, ja lähinnä siitä jo taaksepäin eli perusasentoa. Jay on alkanut luistaa perusasennostaan, ja paikka on vaivihkaa valunut takaa mun kantapään taakse pari senttiä, joka aiheuttaa sitten sen että lonkka on vinossa paikkamakuussa joka tekee siitä sitten banaanin. Ja kun tähän vielä lisää etujalkojen pienen vinouden niin homma on paketissa. Jay heitti aiemmin vielä lonkalle vähän, kun eihän tollasessa asennossa kukaan pysy, mutta lihasten aktivoinnilla homma alkoi toimia kivasti. Mietin asiaa vielä illalla, ja kotona Jay ei mene kantapään taakse, ja ajattelin että vaikuttaako se että teen kotona sukat jalassa ilman kenkiä, asentoon niin paljon, vai onko kyseessä paikka sidonnainen juttu. Jay on kyllä aika leluorjentoinut hallissa, ja palkan odotus tekee välillä aina kiertymistä jalan ympäri. Saatiin Hannen kanssa kumminkin jonkinlainen lopputulema asiaan, ja yhtenä avaimena oli etupalkka, jolloin palkansuunta muutti sitä oletusarvoa banaanista eteenpäin. Myös perusasentoon tulo ja oma liike siihen vaikutti paljon, kun tehtiin vielä odotusalueella myöhemmin uudestaan. Pari hidasta askelta ja siitä pa, ja homma näytti paremmalta. Pohdintaa tähän vielä lisää kyllä vaaditaan. Ainakin se että pitää nyt palkkaa jokaikinen perusasento, jotta asenne muuttuu aktiivisemmaksi taas. Sekin tietty vaikuttaa.
Piti ottaa vielä jäävien loppuja ja luoksetulon perusasentoa, mutta jääköön seuraavaaan kertaan. Nyt haluan vaan lisää asennetta, kun vaikka se on hyvä, niin voi olla parempikin. En halua että alkaa vaan suorittamaan.
Käytiin vielä mukavalla lenkillä treenien jälkeen ja Jay löysi sielutoverin Hildasta, niin olivat hyvää pataa ja viilettivät pitkin metsiä. Tosin Jay nyt on muutenkin kaikkien kaveri, mutta kaikki ei aina oo Jayn kavereita.
Koemainen kehääntulo tarkastuksineen, no problems, luoksepäästävyyden, vielä vähemmän no problems, ei oo mikään juttu Jaylle. Sitten jäätiin nillittämään peilin edessä paikkamakuun asentoa, ja lähinnä siitä jo taaksepäin eli perusasentoa. Jay on alkanut luistaa perusasennostaan, ja paikka on vaivihkaa valunut takaa mun kantapään taakse pari senttiä, joka aiheuttaa sitten sen että lonkka on vinossa paikkamakuussa joka tekee siitä sitten banaanin. Ja kun tähän vielä lisää etujalkojen pienen vinouden niin homma on paketissa. Jay heitti aiemmin vielä lonkalle vähän, kun eihän tollasessa asennossa kukaan pysy, mutta lihasten aktivoinnilla homma alkoi toimia kivasti. Mietin asiaa vielä illalla, ja kotona Jay ei mene kantapään taakse, ja ajattelin että vaikuttaako se että teen kotona sukat jalassa ilman kenkiä, asentoon niin paljon, vai onko kyseessä paikka sidonnainen juttu. Jay on kyllä aika leluorjentoinut hallissa, ja palkan odotus tekee välillä aina kiertymistä jalan ympäri. Saatiin Hannen kanssa kumminkin jonkinlainen lopputulema asiaan, ja yhtenä avaimena oli etupalkka, jolloin palkansuunta muutti sitä oletusarvoa banaanista eteenpäin. Myös perusasentoon tulo ja oma liike siihen vaikutti paljon, kun tehtiin vielä odotusalueella myöhemmin uudestaan. Pari hidasta askelta ja siitä pa, ja homma näytti paremmalta. Pohdintaa tähän vielä lisää kyllä vaaditaan. Ainakin se että pitää nyt palkkaa jokaikinen perusasento, jotta asenne muuttuu aktiivisemmaksi taas. Sekin tietty vaikuttaa.
Piti ottaa vielä jäävien loppuja ja luoksetulon perusasentoa, mutta jääköön seuraavaaan kertaan. Nyt haluan vaan lisää asennetta, kun vaikka se on hyvä, niin voi olla parempikin. En halua että alkaa vaan suorittamaan.
Käytiin vielä mukavalla lenkillä treenien jälkeen ja Jay löysi sielutoverin Hildasta, niin olivat hyvää pataa ja viilettivät pitkin metsiä. Tosin Jay nyt on muutenkin kaikkien kaveri, mutta kaikki ei aina oo Jayn kavereita.
tiistai 22. lokakuuta 2013
Niinun treeneissä, eikun Tiian treeneissä
Espooseen maanantaiseen tapaan ojangosta. Tällä kertaa olin ensin sannan ryhmässä apukoutsina, olipas innokkaita toko-oppilaita, ja mä taas ihan törkeän analyyttinen ja nillittäjä. Onnistuin puhumaan pidempään kun sanna ja se on paljon se. Miten joku keksiikään asiaa paikallaistumisestakin niin paljon. Musta tulee kyl joskus ihan järkyttävä tokotuomari, kukaan ei uskalla tulla kisoihin ja lemmikkipalstat täynnä haukkuja, heh.
No mutta sinne espooseen sitten. Niinun on Italiassa kouluttamassa, niin treenit piti Tiia, ennestään tuntematon tyyppi. Ei mitään ennakkokäsitystä koulutustavoista tmv. Toki pätkä oli Niinun käsialaa. Meillä aiheena oli esteet 1-10, pelkkiä hyppyjä. tehtiin kolmessa osassa. ensin 1-4, jossa ei ollut mitään kummallista, Jay lähtee paremmin, jos otan liikkeellä, enkä yritä kaukaa vaan odotella. EI mennyt putkiansaan, no ei kai kun se lukee niin tarkkaan ohjausta. seuraavana 5-7 jossa 5 ja 7 sama este. 6 takaa ja 7 päällejuoksuna niin että hyppy oli aika vinossa linjassa. no problems tässä. Saan mennä aika reilustikin eteenpäin ja silti lukee ohjauksen. 8-10 pätkä sitten, siinä 9-10 takaaleikkaus tai 8-9 persjättö. takaaleikkaus toimii paremmin Jayn kanssa, ja olen huomannut itsestäni uuden puolen tykkään ohjata mieluummin takaaleikkauksella kun persjätöllä, joko olen hidastunut tai sitten nautiskelen kun on irtoava koira vs schapet joiden kanssa mennään niin vedättäen kuin mahdollista. Sitten koko pätkä nollana. Joka kohtaa taidettiin tehdä se kaksi toistoa + koko pätkä kahdella eri ohjauksella. Jäipä aikaa niin paljon, että otettiin radasta vielä pätkät 13-17 (11 puomi jota ei vielä radalla tehdä ja 12 kepit jotka opetellaan vasta ensi keväänä kun kuvattu terveeksi) 13 päällejuoksu+persjättö, 14 suoraan ja 15 u putki pakkovalssina ja 16 takaa+niisto ja 17 muuri. tämä tehtiin kai kolmesti kun menin ensin liian pitkällä pakkovalssissa, jotenkin ne omat askeleet ei vaan osunu kohdalleen.
Olipa kiva kun vieras kouluttaja oli ihan ällistynyt miten taitava koira ja etenkin ohjaaja. Kehui mun rauhallista ohjaustapaa. Olisin voinut kuulemma ottaa kenen vaan koiran ja ois tasan tarkkaa mennyt ne ohjaukset, oli niin yksiselitteisen tarkasti ohjattu. Ja se että olen ihan turpakiinni radalla on tosi hienoa. Olen kyllä itsekin huomannut että on paljon helpompi juosta ja keskittyä kun ei tartte turhia höpistä. Voin ajatella rauhassa sitä rataa. Ja jotenkin nykyisin mulla on aikaa miettiä sitä ohjausta, ei tartte suinpäin juosta vain.
Et leijutaan vaan ei me muuta osata :)
No mutta sinne espooseen sitten. Niinun on Italiassa kouluttamassa, niin treenit piti Tiia, ennestään tuntematon tyyppi. Ei mitään ennakkokäsitystä koulutustavoista tmv. Toki pätkä oli Niinun käsialaa. Meillä aiheena oli esteet 1-10, pelkkiä hyppyjä. tehtiin kolmessa osassa. ensin 1-4, jossa ei ollut mitään kummallista, Jay lähtee paremmin, jos otan liikkeellä, enkä yritä kaukaa vaan odotella. EI mennyt putkiansaan, no ei kai kun se lukee niin tarkkaan ohjausta. seuraavana 5-7 jossa 5 ja 7 sama este. 6 takaa ja 7 päällejuoksuna niin että hyppy oli aika vinossa linjassa. no problems tässä. Saan mennä aika reilustikin eteenpäin ja silti lukee ohjauksen. 8-10 pätkä sitten, siinä 9-10 takaaleikkaus tai 8-9 persjättö. takaaleikkaus toimii paremmin Jayn kanssa, ja olen huomannut itsestäni uuden puolen tykkään ohjata mieluummin takaaleikkauksella kun persjätöllä, joko olen hidastunut tai sitten nautiskelen kun on irtoava koira vs schapet joiden kanssa mennään niin vedättäen kuin mahdollista. Sitten koko pätkä nollana. Joka kohtaa taidettiin tehdä se kaksi toistoa + koko pätkä kahdella eri ohjauksella. Jäipä aikaa niin paljon, että otettiin radasta vielä pätkät 13-17 (11 puomi jota ei vielä radalla tehdä ja 12 kepit jotka opetellaan vasta ensi keväänä kun kuvattu terveeksi) 13 päällejuoksu+persjättö, 14 suoraan ja 15 u putki pakkovalssina ja 16 takaa+niisto ja 17 muuri. tämä tehtiin kai kolmesti kun menin ensin liian pitkällä pakkovalssissa, jotenkin ne omat askeleet ei vaan osunu kohdalleen.
Olipa kiva kun vieras kouluttaja oli ihan ällistynyt miten taitava koira ja etenkin ohjaaja. Kehui mun rauhallista ohjaustapaa. Olisin voinut kuulemma ottaa kenen vaan koiran ja ois tasan tarkkaa mennyt ne ohjaukset, oli niin yksiselitteisen tarkasti ohjattu. Ja se että olen ihan turpakiinni radalla on tosi hienoa. Olen kyllä itsekin huomannut että on paljon helpompi juosta ja keskittyä kun ei tartte turhia höpistä. Voin ajatella rauhassa sitä rataa. Ja jotenkin nykyisin mulla on aikaa miettiä sitä ohjausta, ei tartte suinpäin juosta vain.
Et leijutaan vaan ei me muuta osata :)
maanantai 21. lokakuuta 2013
Rento viikonloppu
Viikonloppuna ei ollut mitään koulutuksia tai kisoja (no niitä nyt ei oo ollu muutenkaan täs viime aikoina), joten oli aikaa miettiä ja pohtia noita koulutuksista tulleita "läksyjä" ajan kanssa ja viettää aikaa Ojangossa.
Perjantaina töiden jälkeen sitten heti Ojankoon. Hallissa oli sopivasti tilaa, niin sitten ensin ykköselle tokoilemaan, vähän kaikkea pientä palastelua. Sitten kakkoselle vähän sannalle agia ja Jay teki sit lopuks kans pätkän. Hyppyjä vastakkain rivissä ja niiden takana suorat putket. Ekana esteenä rengas. Jay tuli aika kovaa, vauhti kasvaa. Valssit toimi, joten kokeilin toisenalaisen pätkän. Lähetys putkeen hyppy, rengas, toinen putki ja pakkovalssille hypylle ja kaks välistä vetoa ja puolen vaihto toiseen riviin ja välistävedot. Ekalla nolla, toistolla alko ennakoimaan kädestä lelua, damn. Lukee vartaloa tosi hienosti.
Lauantaina sitten aamulenkit kotona, ja vasta päivällä ojankoon, kun oli agikisat hallissa. Onneksi oli tosi hieno sää, niin päätin olla hyödyllinen ja aloin raivata tokokenttiä tyhjäksi esteistä ja väliaidoista. Tein 5min treenin jayn kanssa, lähinnä fiilisteltiin liikkeiden aloituksia ja jäävien jäävää. Sitten katsomaan maksi3 halliin. Kisakuume taas nosti päätään lisää. Muotka oli tehnyt kivat radat. Varastan treeneihin pari pientä pätkää kyllä. Vielä sitten kisojen innostamana ulkokentälle pikkupätkät tekemään. Vähän Sannalle taas ennakoivaa valssia, irtoamista, takaakiertoa, välistä vetoa. Jay teki kanssa pätkän, meni taas nollana ekalla, pätkissä kylläkin tein.
Sunnuntaina sitten taas halliin ensin, Jay teki lentsun läksyjä. ohjatun suuntaa liikkurihäiriöllä. Eipä mennyt lankaan ollenkaan. Suoraan merkille nätisti ja käskyllä sinne lelulle vaikka liikkuri matkalla suhisi ja heilutteli lelua. EI juminut yhtään. Molemmat puolet. hyppynoutoa puulla. Palautuksessa juuri ennen sivulletuloa pureskeli. Metskua pohdiskeltiin sannan kanssa, kokeiltiin eri variaatioita. Kotona toimii jo tosi hyvin. toi jopa lauantaina itse mulle, ja sohvalla maatessa piti sitten viskellä sitä ja joka kerta palautus ja nosto tosi hyvät. paitsi jos lensi liukkaalle lattialle. Nyt hallissa piti mennä taas tassut edellä kapulaan. Löydettiin ehkä hyvä ratkaisu. Eikä Jay ahdistunut mistää kokeiluista. Palautuksessa on nyt pulmana että jos pudottaa niin ei voi jättää vaan pitää tuoda mulle asti, vaikka oisi pudottanut luvan kanssa eli jessillä. kiltti partiopoika. Tein yhden kokonaisen ja se oli itseasiassa aika hyvä. ois saanu ehkä 8 kokeessa, nosto siis vähän huono, mutta parempi kuin hetsatuissa. vauhtipalautus oli nyt hyvä. tunnari kokeenomaisena eka kerran hallissa, ihan kymppinä (en ottanu sivulle asti). Seuruun käännöksiä pohdittiin myös tovi. Ei vaan omat askeleet ja katse meinaa osua kohdalleen. Pitäs ottaa videolle. ruutuun meno, ennakoi pikkasen nyt stoppia, pitää palata taas enemmän suorapalkkaan.
Agia vielä kakkoskentällä. Nyt oli teemana sannalle takaaleikkaus ja irtoaminen eli pikkasen mentäs takaaohjauksen puolelle. Jayn kanssa myös, ja toimii tosi hyvin. Lukee takaaleikkauksen tosi hienosti. Vielä muutama kontaktitreeni puomilla ja keinua. Osaa nyt sitten keinunkin jo tehdä ihan aikuisten korkeudella. Pitää vielä varmistella stoppia, kun lähtee keinulta heti kun on maassa, eikä malttas odottaa vapautusta. muttei kuitenkaan puhettakaan lentokeinusta. Puomille ehkä targetti, toimi nyt tosi hyvin. Aalle pitäs keksiä jotain, ettei riko itteään. On vähän vauhdikas. En uskalla nyt oikein tehdä.
Perjantaina töiden jälkeen sitten heti Ojankoon. Hallissa oli sopivasti tilaa, niin sitten ensin ykköselle tokoilemaan, vähän kaikkea pientä palastelua. Sitten kakkoselle vähän sannalle agia ja Jay teki sit lopuks kans pätkän. Hyppyjä vastakkain rivissä ja niiden takana suorat putket. Ekana esteenä rengas. Jay tuli aika kovaa, vauhti kasvaa. Valssit toimi, joten kokeilin toisenalaisen pätkän. Lähetys putkeen hyppy, rengas, toinen putki ja pakkovalssille hypylle ja kaks välistä vetoa ja puolen vaihto toiseen riviin ja välistävedot. Ekalla nolla, toistolla alko ennakoimaan kädestä lelua, damn. Lukee vartaloa tosi hienosti.
Lauantaina sitten aamulenkit kotona, ja vasta päivällä ojankoon, kun oli agikisat hallissa. Onneksi oli tosi hieno sää, niin päätin olla hyödyllinen ja aloin raivata tokokenttiä tyhjäksi esteistä ja väliaidoista. Tein 5min treenin jayn kanssa, lähinnä fiilisteltiin liikkeiden aloituksia ja jäävien jäävää. Sitten katsomaan maksi3 halliin. Kisakuume taas nosti päätään lisää. Muotka oli tehnyt kivat radat. Varastan treeneihin pari pientä pätkää kyllä. Vielä sitten kisojen innostamana ulkokentälle pikkupätkät tekemään. Vähän Sannalle taas ennakoivaa valssia, irtoamista, takaakiertoa, välistä vetoa. Jay teki kanssa pätkän, meni taas nollana ekalla, pätkissä kylläkin tein.
Sunnuntaina sitten taas halliin ensin, Jay teki lentsun läksyjä. ohjatun suuntaa liikkurihäiriöllä. Eipä mennyt lankaan ollenkaan. Suoraan merkille nätisti ja käskyllä sinne lelulle vaikka liikkuri matkalla suhisi ja heilutteli lelua. EI juminut yhtään. Molemmat puolet. hyppynoutoa puulla. Palautuksessa juuri ennen sivulletuloa pureskeli. Metskua pohdiskeltiin sannan kanssa, kokeiltiin eri variaatioita. Kotona toimii jo tosi hyvin. toi jopa lauantaina itse mulle, ja sohvalla maatessa piti sitten viskellä sitä ja joka kerta palautus ja nosto tosi hyvät. paitsi jos lensi liukkaalle lattialle. Nyt hallissa piti mennä taas tassut edellä kapulaan. Löydettiin ehkä hyvä ratkaisu. Eikä Jay ahdistunut mistää kokeiluista. Palautuksessa on nyt pulmana että jos pudottaa niin ei voi jättää vaan pitää tuoda mulle asti, vaikka oisi pudottanut luvan kanssa eli jessillä. kiltti partiopoika. Tein yhden kokonaisen ja se oli itseasiassa aika hyvä. ois saanu ehkä 8 kokeessa, nosto siis vähän huono, mutta parempi kuin hetsatuissa. vauhtipalautus oli nyt hyvä. tunnari kokeenomaisena eka kerran hallissa, ihan kymppinä (en ottanu sivulle asti). Seuruun käännöksiä pohdittiin myös tovi. Ei vaan omat askeleet ja katse meinaa osua kohdalleen. Pitäs ottaa videolle. ruutuun meno, ennakoi pikkasen nyt stoppia, pitää palata taas enemmän suorapalkkaan.
Agia vielä kakkoskentällä. Nyt oli teemana sannalle takaaleikkaus ja irtoaminen eli pikkasen mentäs takaaohjauksen puolelle. Jayn kanssa myös, ja toimii tosi hyvin. Lukee takaaleikkauksen tosi hienosti. Vielä muutama kontaktitreeni puomilla ja keinua. Osaa nyt sitten keinunkin jo tehdä ihan aikuisten korkeudella. Pitää vielä varmistella stoppia, kun lähtee keinulta heti kun on maassa, eikä malttas odottaa vapautusta. muttei kuitenkaan puhettakaan lentokeinusta. Puomille ehkä targetti, toimi nyt tosi hyvin. Aalle pitäs keksiä jotain, ettei riko itteään. On vähän vauhdikas. En uskalla nyt oikein tehdä.
torstai 17. lokakuuta 2013
häirikkötreeneissä
Tehistreeneissä oli ohjelmassa häiriötreenit. Treenin suunnittelusta oli vastuussa tällä kertaa Merja ja Charlotte. Tosin C ei työkiireiden vuoksi päässyt paikalle, ja M oli kalenteri väärinpäin ja tuli sitten myöhässä, mutta no panic pienellä puhelinkonsultoinnilla pääsimme loppuporukalla alkuun. Jay oli ekana. luoksetuloa pitkään lelu ja luukasan läpi. Lelut oli vielä sattumoisin meidän omia, joten Jaylle supervaikea treeni. Tuli tosi hienosti, mutta n. 3 m ennen kun oli mun luona ja mulla palkka esillä bongasi luun maasta, eli keskittyminen herpaantui siinä kohtaa. Matkaa oli joku reilu 20m. Lyhennettiin sitten hiukan lelujen väliä, ja onnistui ok. en ottanut loppuun asti. Sitten silmät kiinni seuraamista. Olipa vaikeaa kävellä, kun pelkäsin tallaavani Jayn jaloille isoilla kengilläni. Jay olikin koko ajan ihan polvessa kiinni, ja alkoi poikittaa, muuten meni kai ihan ok. Sitten kahden agihypyn yli hyppynouto, eli vähän niinkuin hyppytekniikkana, väli 7 jalkaa. Tekniikka kuulemma tosi hyvä. Noudossakaan ei mitään, mutta lopuksi yritin sivulle asti niin alkoi pureskella. Nyt on metskutreenien myötä tullut myös tuo puun pureskelu, joten pientä stressiä havaittavissa. Piti ottaa metskunostoja mutta jätin sitten väliin. Sitten oli vuorossa tunnari ihmisen päältä. Kati makaamaan kentän pintaan ja tunnarit siihen. Jay ei meinannut havaita kapuloita ihmisen päältä, ja sitten kun ne huomasi otti vaan ekan mitä löysi. Sama toistolla. Liian vaikea treeni. Teki töitä koko ajan tosi innokkaasti ja etsi kapulaa ympäriinsä, kerran toi lelujanasta yhden lelun tarjolle. Helpotettiin ja tehtiin oman piilotus katin kainaloon, tämä onnistui. Vähän oli turhan vaikea treeni, mutta eipä tuo ahdistunut tai rikki mennyt.
Otin loppuun vielä, kun jäi aikaa, seuruuta lelujen läpi namin kanssa, käännöksiä lelukasassa, vähän kaukoja häiriössä, kun kaikki muutkin treenasi samaan aikaan. Lopuksi vielä paikkamakuu, kun kävin samalla keräämässä lelut pois. Kokeilin vielä huvikseni niin että kiertelin jayn ympäri ja lopulta kävelin yli pariin otteeseen, ei välittänyt yhtään. Ei karvakaan heilahtanut.
Otin loppuun vielä, kun jäi aikaa, seuruuta lelujen läpi namin kanssa, käännöksiä lelukasassa, vähän kaukoja häiriössä, kun kaikki muutkin treenasi samaan aikaan. Lopuksi vielä paikkamakuu, kun kävin samalla keräämässä lelut pois. Kokeilin vielä huvikseni niin että kiertelin jayn ympäri ja lopulta kävelin yli pariin otteeseen, ei välittänyt yhtään. Ei karvakaan heilahtanut.
keskiviikko 16. lokakuuta 2013
Agilityä Espoon malliin
Maanantaina oli ensin oman ryhmän kouluttaminen, ja kun ryhmästä nuoriso-osasto vietti syyslomaa jossain lämpimässä, tuotiin pari pikku mitteliä treenattavaksi mulle. Tosin toisen tyrkkäsin suosiolla jo yhdelle ryhmäläiselle, kun piti vähän säästellä illan Niinu treeneihin. Sulo oli varsin pätevänä ja oli kiva päästä juoksemaan osaavan koiran kanssa. Ensin tietty testasin treenin sopivuuden Sannalla, joka pääsi melkein puoliväliin asti. Mietin tuossa juuri, että alan keksiä tosi kivoja treenejä ihan omasta päästä. Otan vaan sen teeman mitä haluan (nyt oli ansaesteet) ja alan rakentamaan, ja kappas niistähän tulee tosi kivoja. no mutta eipäs nyt aleta itseä kehua liikaa.
Ojangosta sitten Espooseen, koirat lenkille ja Jayn kanssa Niinun treeneihin. Ajattelin että Jay ois voinut vaikka olla viikonlopun jäljiltä väsynyt, mutta eipä mitään, päinvastoin, oli intopiukeena, menossa koko aika radalle, ja kun oltiin vasta kolmantena tiesi se vähän odotusta. Otin pientä tokon tynkää siinä odotellessa kun oli hyvät häiriöt (toinen koira treenaa agia äänekkäästi). Kaukojen vaihtoja, paikkamakuu, seuruun käännöksiä. Sitten se agitreeni. Huhhuh, kun on taitava koira. Mentiin sitten vahingossa 20 esteen pätkä, tosin osissa, kokonaan ja jäi vielä aikaa yli. Alussa oli poikittaisuunnasta saapuminen jaakotukseen, jonka Jay meinasi lukea ensin leikkaukseksi, mutta pieni ryhtiliike omaan asentoon, niin homma alkoi pelittää. Siitä kaarrejuoksua ja lähetys poispäinkäännöksellä pimeään putkeen, tästä muuri-hyppy, jonka jälkeen takaaleikkaus ja irrotus putkeen, takas edelliseen putkeen ja leieröitiin muuri. wau. Jay kiihdyttää ihan superisti kun kerron vaan esteen mihin mennään ja sitten voinkin itse tehdä mitä huvittaa, lukitsee hyvin ja kiihdyttää. Kasaa hypyille tosi hyvin. Tästä jatkettiin muurille valssi alun kaarretta takaspäin valssi ja lähetys hyppyyn ja siitä sitten puomin alla olleisiin putkiin (kaksi vierekkäin uuna) ekana vasen puoli siitä lähetyskolon yli vasemmalle puolen, ulostulo puomin ylösmenon takana. Tästä sitten hyppy ja pituudelle jaakotus, joka toimi. Yhtään ei yrittänyt rynniä, vaan meni yli niinkuin pitää ja sitten kääntyi ja tästä vielä hyppy ja edellisputki uusiksi. Aivan mahtava eläin. Kyllä jaksoi kotimatkan hymyillä. Vauhti kasvaa koko ajan. Niin ja aamulla metskunnostoja olkkarissa.
Tiistaina sitten oli lyhyempi työpäivä, niin lähdettiin heti päivällä jo Ojankoon. Tokot. Metskunostoja hallissa, vauhtinoutoa. paranee. Puukapulalla myös, ei meinaa haluta luopua kun on niin kiva. Hyppynoutoa molemmilla, metsku ahdistaa siinäkin ja tippui, puulla super. Seuruun käännöksiä, alkoi keulimaan. Vähän piti namitella niin alkoi toimia. Kaukojen ekoja vaihtoja matkalla. Lt. Ruutuun meno oli kiva, ilman nauhoja nyt. Loppuun vielä paikallaolo hupsin kanssa. tein alona. vähän meinasi pää kääntyä pari kertaa, huomautin. asento hyvä.
Sitten rakensin agipätkän sannalle. Ellun pätkän aloitus, sitten muuten teemana vastakäännöksiä, takaakiertoa. Tein Jayn kanssa osan rataa myös ja oli taas aika super. Sannakin totesi että menee tosi hyvin ja kiihdyttää esteille kun olen kertonut ne. Tulee vielä taitava agikoira Jaystä.
Ojangosta sitten Espooseen, koirat lenkille ja Jayn kanssa Niinun treeneihin. Ajattelin että Jay ois voinut vaikka olla viikonlopun jäljiltä väsynyt, mutta eipä mitään, päinvastoin, oli intopiukeena, menossa koko aika radalle, ja kun oltiin vasta kolmantena tiesi se vähän odotusta. Otin pientä tokon tynkää siinä odotellessa kun oli hyvät häiriöt (toinen koira treenaa agia äänekkäästi). Kaukojen vaihtoja, paikkamakuu, seuruun käännöksiä. Sitten se agitreeni. Huhhuh, kun on taitava koira. Mentiin sitten vahingossa 20 esteen pätkä, tosin osissa, kokonaan ja jäi vielä aikaa yli. Alussa oli poikittaisuunnasta saapuminen jaakotukseen, jonka Jay meinasi lukea ensin leikkaukseksi, mutta pieni ryhtiliike omaan asentoon, niin homma alkoi pelittää. Siitä kaarrejuoksua ja lähetys poispäinkäännöksellä pimeään putkeen, tästä muuri-hyppy, jonka jälkeen takaaleikkaus ja irrotus putkeen, takas edelliseen putkeen ja leieröitiin muuri. wau. Jay kiihdyttää ihan superisti kun kerron vaan esteen mihin mennään ja sitten voinkin itse tehdä mitä huvittaa, lukitsee hyvin ja kiihdyttää. Kasaa hypyille tosi hyvin. Tästä jatkettiin muurille valssi alun kaarretta takaspäin valssi ja lähetys hyppyyn ja siitä sitten puomin alla olleisiin putkiin (kaksi vierekkäin uuna) ekana vasen puoli siitä lähetyskolon yli vasemmalle puolen, ulostulo puomin ylösmenon takana. Tästä sitten hyppy ja pituudelle jaakotus, joka toimi. Yhtään ei yrittänyt rynniä, vaan meni yli niinkuin pitää ja sitten kääntyi ja tästä vielä hyppy ja edellisputki uusiksi. Aivan mahtava eläin. Kyllä jaksoi kotimatkan hymyillä. Vauhti kasvaa koko ajan. Niin ja aamulla metskunnostoja olkkarissa.
Tiistaina sitten oli lyhyempi työpäivä, niin lähdettiin heti päivällä jo Ojankoon. Tokot. Metskunostoja hallissa, vauhtinoutoa. paranee. Puukapulalla myös, ei meinaa haluta luopua kun on niin kiva. Hyppynoutoa molemmilla, metsku ahdistaa siinäkin ja tippui, puulla super. Seuruun käännöksiä, alkoi keulimaan. Vähän piti namitella niin alkoi toimia. Kaukojen ekoja vaihtoja matkalla. Lt. Ruutuun meno oli kiva, ilman nauhoja nyt. Loppuun vielä paikallaolo hupsin kanssa. tein alona. vähän meinasi pää kääntyä pari kertaa, huomautin. asento hyvä.
Sitten rakensin agipätkän sannalle. Ellun pätkän aloitus, sitten muuten teemana vastakäännöksiä, takaakiertoa. Tein Jayn kanssa osan rataa myös ja oli taas aika super. Sannakin totesi että menee tosi hyvin ja kiihdyttää esteille kun olen kertonut ne. Tulee vielä taitava agikoira Jaystä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)