Tehistreeniä ja huonoja uutisia

Tehistreeneissä oli ohjelmassa häiriötreenit. Hannen kanssa suunnitteluvuorossa, ja otettiin teemaksi koemaiset häiriöt. Elimerkki+kapulaviidakko, tyhmä liikkuri, idioottituomari.

Vedettiin ensin läpi muille koirille ja lopuksi sitten mulle jahannelle samalla mitalla takaisin. Täytyy kyllä olla ylpeä Jayn häiriönsietokyvystä. Uskomattoman hienosti se kestää häiriötä. perusasentohäiriössä otti häiriötä nenän edessä heilutetusta vihkosta, kun ”tuomari” tuli sohimaan vihkon kanssa nenän eteen. Jay vaan alkoi tarjoamaan maahanmenoa kun oltiin pitkään istuttu paikallaan, eli pitkää perusasennossa oloa pitää treenailla. Häiriöistä se ei ollut milläänsäkään. Välillä kyllä pää vähän kääntyi, muttei lähtenyt houkutteluihin mukaan. Seuruussa se oli aivan mahtava. Otin kainalopalkalla ja mentiin seinää päin ja hidasta ja juoksua ja edestä juostiin ja takana kyttäiltiin. Ainoa erkanema tuli kun Charlotte juoksi edessä olevaa kapulaa nostelemaan. Siinä tuli sellai puolen metrin harhauma ja huomautuksella palasi takaisin. En ois edes uskonut sen olevan noin hyvä. Ruutu oli kyllä ehkä sen elämänsä parhaita, ja vaikka oli siis häiriöitä, matkalla oli merkkejä ja ohjatun kapulat, ruudun ympärillä betonipainot ja kehänauha. Meni suoraan kovaa keskelle ruutua ja supehienostoppi. Loppuosa erikseen, karkas ensin merkille, kun olitehiscupin kuulutukset ym ni luuli ehkä kuullensa käskyn, tokalla selvästi oli puoli sekuntia kuunnellut että sanoiko varmasti, ja lähti sitten kovaa, mutta suoraan merkille. Ne nyt vähän vetää puoleensa, pitää ottaa vielä vaan kuurina merkkihäiriötä. Seuruussa ei haitannut yhtään, mutta nyt kun pääsi juoksemaan yksin niin kiinnosti. Hyppy, nojailevalla tuomarilla ja ärsyttävällä liikkurilla oli ihan mahtava. ekalla piti käydä tarkistamassa kun liikkuri veti yhtäkkiä hupun päähän ja muuttui erilaiseksi, mutta tokalla hyppy oli paras tähän mennessä. Nätisti reilun metrin päähän hypyn taa ja ihan keskilinjassa. Eli kun on haastetta lisää Jay tekee vielä paremmin.

Sitten huonoja uutisia… Jayn veljellä todettiin OCD. Tuo peikko jota pelkään eniten pennun kanssa. Nyt sitten pitää miettiä ja tarkkailla silmä kovana mitä tehdään ja miten liikutaan. Jayhän on ollut koko ikänsä kauhea pomppimaan ja menee ja rymistelee metsässä kuin mikäkin peura, joten luulen, että olisi jo oireillut jotain jos olisi jotain. Pitää nyt sitten yrittää konsultoida kavereilta, että pitäisikö käydä välikuvissa nyt heti vielä, vai odottaa ja tarkkailla. Ajattelin alkuvuodesta kumminkin mennä virallisiin kuviin, joten kimppakuvausta olisi tilauksessaMevetin tmv suuntaan. Huoli on suuri! Pitää taas muistaa nauttia terveestä eläimestä kun voi. Tsemppiä veljelle kovasti!Lämpimiä ajatuksia.

Paimenessa Somerolla

Käytiin taas Somerolla paimentamassa Hannen matkassa. On kyllä sellainen laji, että koukuttaa kerta kerralta enemmän. On mielenkiintoista nähdä miten koiralla raksuttaa ja palikat kolahtelee ajoittain.

Tehtiin tällä kertaa Lie Down harkkaa ja ajoa. Menin itse lauman taakse ja sitten kutsu Walk On ja pari askelta ja liedown. Näinhän se ois oppikirjas menny, mut Jay oli toista mieltä. Lampaat vetää sitä nyt ihan hulluna ja ampuu täysillä ja korvat menee lukkoon. Jayllä ei ollut siis ennestään noita käskyjä ja ne opeteltiin samalla, kun sanottiin tuu vaan ja sitwalk on vuoronperään ja niissähän on sama äänensävy. sama lie down ja käy siihen. Haluan vaihtaa paimennuskäskytenkunkieliseks ni ei mee minkään kanssa sekaisin. Toki otan sitten ens kesänä pillin käyttöön (jos opin puhaltamaan) kun päästään isolle laumalle (toiveajattelua?). Joutu tekee kyltosissaan hommia että sai tottelemaan. Marika tuumas että huomaa et on tokokoira, kun hakeutuu koko aika luokse ja viereen. Onhan se ny kiva et jos on hankala paikka ni tulee munluo ja viereen eikä yritä karata aitauksesta. Mutta nyt pitää siis opettaa että jos tulet liian kovaa niin sit joudut maahan. ja se pitää tapahtua siellä kaukana. Muutama todella hyvä pätkä tuli ja muutama ihan katastrofi. Pientä terapiaa Kimmon kanssa nuotion ääressä ja myös heidän oman kasvattinsa (aboutsamanikäinen) seuraaminen, nosti taas itsetunnon takaisin. Hävetti oikeen kun koira on niin hullu noilla lampailla, ja kotona maailman kiltein. Kimmo tuumasi, että hyvä vaan että on noin innokas, saa tosi innokkaan paimenen, kunhan vaan oppii tottelee käskyjä. Pitäs päästä pari kertaa vielä tänä syksynä noita käskyjä treenaamaan ja sitten tauko talveksi. Ens kesänä sitten treenataan kunnolla, ja aloin jo haaveilla mahdollisesta kisaamisesta joskus tulevaisuudessa. On se vaan mukavakattoo kun osaavat koirat tekee.  

Hskh tokoleiri 2013

Torstai iltana oli vielä Niinun agitreenit ennen viikonlopun leiriä.Treenit meni aivan mahtavasti, tehtiin aluksi kahden hypyn kautta u putkeen irtoamisia molempiin päihin eri ohjauksilla. Tämän jälkeen pientä ratapätkää (9 estettä) alkoi takaleikkauksella ja siitä takaviistoon hypyn kautta irtoaminen putkeen ja siitä toiseen putkeen ja välissä takaaleikkaus, ja siitä piti kiirehtiä tekemään hypylle valssia, pari hyppyä kaaressa ja siitä valsilla hyppyjen välistä putkeen. Aika kiva pätkä, sai juosta. Jay meni ihan hurjaa vauhtia, kun sai kiihdyttää kunnolla. Selkeästi se kaipaa vähän tilaa että pääsee kiihdyttämään, pienet pyörityksen ei vielä ole sen juttu. Upeaa oli katsoa kun näki oikein takaaleikkauksen jälkeen kun otti kiihdytysaskelia kohti putkea ja kun tuli ulos niin kauhea kiihdytys seuraavaan. aivan mahtavaa. tosi hyvä fiilis jäi.

Hyvällä fiiliksellä oli mukava jatkaa ja lähteä HSKH:n tokoleirille. Kellään ei ollut tietoa onko koskaan aiemmin ollut ja ainakaan nettisivuilta en itsekään löytänyt mistään että olisi ollut. Aivan mahtavaa että saatiin järkättyä. ja toivon mukaan jatkoa seuraa. Oli kyllä yksi parhaista leireistä missä koskaan olen ollut. Järjestelyihin oli oikeasti nähty paljon vaivaa ja sää oli ihan huippu koko reissun, ihmiset innostuneita, porukkahenki uskomattoman hieno ja kannustava.

Perjantai iltana aloiteltiin Oilin luennolla. Oilihan oli tulossa ensin myös kouluttamaan, mutta joutuikin osallistumaan valmennusrenkaan koulutusviikonloppuun, joka olikin tullut harmittavasti samaan viikonloppuun. Oili kertoi kuinka pennun kanssa aletaan treenailla, tai nimenomaan ei treenata varsinaisesti. Kertoi paljon omista kokemuksistaan hyvistä ja huonoista mitä on vuosien varrella ollut. Paljon puhuttiin treenaamisen monipuolistamisesta ja häiriöihin siedättämisestä. Olen aiemmin ollut Oilin luennolla ja silti sai taas paljon uutta asiaa. Oilin kanssa juonittiin vähän myös muita yhteistyökuvioita treenaamiseen, niistä sitten myöhemmin, jos saadaan hommat pyörimään. Illalla vielä vähän maailmanparantamista grillikatoksella.

Aamu alkoi katetulla aamiaispöydällä, ruokaa oli muutenkin tosi hyvin tarjolla ja sitä oli reilusti. Aamiaisen jälkeen sitten koulutuksiin. Kisaavia kouluttivat Jenni Ojala ja Virve Sormunen, ja aloittelevia Pia, Charlotte, Sanna M, ja ak. Aloitin Jennin ryhmässä ja heti ekana, että ehdin kouluttamaan muita. Otin seuruun käännöksiä. Tässä olikin helppo ratkaisu, opettele kävelemään itse. Treenilistalle käännösten opettelu itse. ja sitten koiralle. Harkintaan myös tk vasemman kautta, silloin ei ainakaan koira pääse pulpahtamaan. Kontaktin pitoon myös kannattaa panostaa, kun tahtoo olla vähän sitä vilkuilua välillä. Jayllä on nyt nuo merkit ja kapulat alkaneet kiinnostaa. Merkki erityisesti. Toisessa setissä otin vielä vähän käännöksiä, ja sitten liikkeestä maahanmenoa. Tähän lisää reisijumppaa. Otettiin myös sivulta maahanmenoa ja tähän tuli ehdotuksena että ottaisin käyttöön valmis sanan ennakoimaan sitä. Eli ettäolis terävänä ja tietäs että näissä mennään maahan. Heti pitiparkkiksella treenin jälkeen kokeilla lisää. tämä voisi toimia aika hyvin. eipä tuosta haittaa ole treenata, ja voihan sen jättää pois jos alkaa ennakoida tmv. Lounaan jälkeen sitten Virven oppiin.otin zetaa, kun ne merkit niin kiinnostaa, käveltiin tyhjänä vaan läpi, ja vähän jouduin jarruttaa omalla liikkeellä kun alkoi edistää merkin suuntaan. Näitä pitää nyt alkaa treenata enempi. Eli merkkihäiriötä, kapuloita ym kentälle. Seuraaminen näytti kuulemma jo ihan kisaseuruulta. Otettiin vielä hyppyä. Tätä oontreenannu tosi vähän vielä. Hienosti irtoaa, hyppää vähänoikeapainoitteisesti eli avohypyssä voi tulla hankaluus että tuleeko takas hypyn kautta. Tähän lääkkeeksi palkan suunta, ja irtoamista voi vielä vahvistaa kauemmas hypystä.

Tästä sitten kouluttamaan omia ryhmiä, oli huippukivoja pentuja ja vasta-alkajia tullut leirille. Tosi kiva, että uusia harrastajia oliuskaltaunut ennakkoluulottomasti leirille. Paljon sain kiitosta treenien jälkeen, ja kovasti jäivät kyselemään. Luonnollisestihanmun tunnin treeniaika venyi 50minuutilla lisää. En sitten ehtinyt kovin montaa koirakkoa nähdä kisaavien treeneistä enää.

Koirien lenkitysten jälkeen iltaohjelmaa. Leirikisa oli tosi kiva joukkuekilpailu, harmittavasti ei voitettu, mutta kivaa oli kaikilla. yhdessä osiossa piti tehdä voittajan luoksetulo, ja mitattiin sitten senttimitalla ne askeleet, ja mulla heitti 10 metrin matkalla 24cm ja vika välissä 20cm. eli sen tötterön leveyden verran. aika hyvä askeleet mulla. hah. Sitten grillailut ja muut mässyt, saunajuomineen. Istuttiin sitten ruokasalissa isolla porukalla, ja aivan mahtavasti kaikki olivat mukana. Pikkuhiljaa sitten porukalla alkoi uni tulla silmään ja valuttiin kuka mihinkin aikaan nukkumaan.

Sunnuntaina sitten Jennin koulutusta, otin metskua. Tähän ehdotuksena pitotreenit myös metskulla, ja muuten aika samoja juttuja vaan jatketaan eteenpäin mitä olen aloittanutkin. Pitää kuulemma palkkaukseen vähän kiinnittää huomiota ja olla kannustavampi.

Omalla koulutusvuorolla otin temppuradan, josta ihmiset tykkäsihan hirveesti. Kyllä vasta-alkajakin voi irrotta ruutuun täydeltä matkalta vaikkei ole koskaan ruutua nähtytkään, kaikki 6 koulutettavaa onnistui tässä, ja olivat aivan ällistyneitä. Lopuksi vielä seuraamiskisa, joka oli kanssa ihmisten mieleen. Kovasti tultiin taas kiittelemään. Voisin kyllä toistekin tehdä tällaisenkoulutus/kouluttamis yhdistelmä leiriviikonlopun. Ei ollut liian rankkaa, kun oli omia kouluttajia 4 jakamassa koulutuspäivää.

Sitten kotimatkalle. Illalla Sannalla vielä iski treenihimo, ja käytiin pikaisesti pyörähtämässä ojangossa, otin muutaman käännöksen ja sitä hyppyä. Sitten hallissa vähän sannalleagilityä, Jay pääsi juoksemaan kanssa 4 estettä, ja olikin ihan huippukiva ja nopea. Pitikin pitää oikeen kiirettä itse ohjauksen kanssa. Tuo hetsitreeni jutska on auttanut tosi paljon ja vauhti kasvaa koko ajan.

Tänään sitten totaalilepo treeneistä iltasella lenkille vain. Ja huomenna taas Somerolle, kivaa.

Tehistreenit alkoi

Eilen alkoi sitten Jayn tehisura haastajatehiksen treeneissä. Aivan mahtava päästä treenaamaan tavoitteellisen porukan kanssa. Ajatukset menee aika hyvin yhteen ja tavoitteet on kaikilla samansuuntaiset. Eka treenit mentiin pareittain, mutta ennen sitä päästin paparazzin kuvaamaksi. Saa nähdä millaisia kuvia Juuso sai, mutta hyvät häiriöpaikallaolot tuli kun takarivissä neljä koiraa istui vieri vieressä ja niiden edessä kaksi koiraa makasi nenät vastakkain.

Varsinaiset treenit aloitin suht kevyellä ohjelmalla. Liikkurihäiriötä jääviin, kehääntuloja ja liikkeen alkuja. Meni aika mainiosti, eikä Jay jaksanut häiriintyä uudesta liikkurista. Otin tauon jälkeen vielä metskun palautusvauhtia. ja lopuksi paikallaolot. Jay oli istunut kuin tatti, ihan superisti jalat pysyi tismalleen samalla paikkaa eikä pää ollut pyörinyt yhtään, perään paikkamakuu uudella kehään tulolla eri koirat viereen. Tässäkin Jay oli ollut kadehdittavan hyvä (treenikaverin kommentti) ainoastaan häiriökävelyissä oli jäänyt katsomaan perään. Takaskävellessä käänty vähän mun perään ja korjasin. Supertaitava tehiskoira niinkuin ihan kirjaimellisesti oikeessa porukassa tehispentu kun on :)

Ensi viikolla sitten häiriötreenit, sitä ennen vielä tänään niinun treenit, hskh tokoleiri. onpa tosi kiva päästä hskh porukalla leireilemään. Seurassa on varsinkin tokoporukoissa tällä hetkellä ihan mahtava porukkafiilis ja tuo leiri on hyvä osoitus siitä. ei sitä suotta voitella mestaruuksia, kun on näin hyvä porukka. Ja lisää tulee ovista ikkunoista innokaita.

Haaste

Lentsulta tuli blogihaaste, niin olihan se vastattava

Meidän kesään kuului niin paljon kivaa että 7 kuvaa ei riittänyt :) 

Pentuagilityä

Hauskanpitoa treenikentällä

Opeteltiin pitämään kapulaa

käytiin mökillä ja heiteltiin käpyjä

käytiin uimassa paljon

Juostiin ilta-auringossa 

välillä vähän mentiin paimenmoodissa

treenattiin lisää tokokivaa

Käytiin uimassa mökillä 

Käytiin Tokosm:ssä terapiassa hyvässä seurassa :)

Joukkueenjohtaja sai olla ylpeä joukkueistaan sm kisoissa ja pm kultakin sai jatkoa

Käytiin paimentamassa 

Treffattiin sisaruksia

Käytiin leirillä tekemässä elämän eka jälki

Käytiin mutakylvyssä paimentamassa

Opittiin tosi tärkeitä taitoja tokoleirillä. 

Eli meillä oli maailman kivoin kesä. Paljon tokojuttuja ja tuttuja. Hirveästi uusia kavereita, ja koiria. Uusia treenimahdollisuuksia ja haasteita. Tästä ei voi seurata kuin maailman paras talvikausi.

Kiitos haasteesta! 

Lepopäivä ja ei lepopäivä

Maanantai vietettiin lepopäivää treeneistä, aamulla otin vaan ruualla seisomisen pysymistä ja maahanmenon asennetta.Iltaruualla kerran seisominen.  Käytiin me agiepiksiäkattomassa ja Jayllä oli kivaa kun pääsi turistiksi. Piti remmin kanssa omaa kivaa. Alkoi tarjota mm aalle kiipeämistä ja kaikkea ”röyhkeää” ja yritin koko aika olla yhtään sanomatta mitään, että ois vaan. Tiistaina hallituksen kokous, enkä ehtinyt kouluttamaan, harmitti kun ei päässyt. Kokouksen jälkeen halliinagilityä, ensin sannalle vähän koulutusta ja sitten Jayn kanssa pätkittäin. Otin radan 5 eri pätkässä niin että sanna piti joka kerta kiinni ja hetsattiin. Tuli vauhtia sikana lisää. ja myösjaakon neuvojen mukaan palkkaus. Aamuruuallamaahanmenoa, iltaruualla maahanmenoa ja vähensin avut pois, nyt jopa sanna oli tyytyväinen eli oli jo aika hyvä. Kaukojen vaihtoja läheltä. M-I oli superhyvä, I-m myös. muutkin vaihdot onnistui jalat paikallaan, mutta nuo em oli super innokkaat. Tänään aamulla muutama mah. ja istuminen. Oli intoa. ja istuminen pop.

Paimentamassa ja mestaruuksia

Lauantaina Kärkölään Ninan luo paimentamaan. Myytin pikkuporukalla treenailtiin koko päivä. Aivan mahtavaa. Jay pääsi 4 kertaa lampaille, ja oltiin kaikessa rauhassa ajan kanssa kun ei ollut tosiaan kiirusta. Vähän aikaa tehtiin ja sitten taas mietittiin ja keskusteltiin. Otin Jayn liinassa, kun en halunnut että lähtee ryysäämään vieraille lampaille. Jayllä kun on kova halu päästä lampaiden iholle. Ensi viikolla sitten jatketaan sitä projektia Somerolla. Nyt keskityttiin, että alkaakuuntelemaan ja ajattelemaan vähän hommaa. Tosi hienolta alkoi näyttää. En haluaisi liikaa alkaa käskyttämään, vaan mieluummin antaisin mennä vaistolla. Jay näyttää kyllä paimennuksessa ihan erilaiselta kuin mitä se on vaikka tokossa. Tosi paljon vaistojen varassa menee. Lampaat kyllä vetää sitä tosi paljon puoleensa, ja heti kun liikahtaakin niin alkaa kyttää että älkääs nyt menkö sinne. Aitauksesta ei meinaa pois saada. Otettiin lähestymisiä molemmista suunnista, oikeelta selkeestihankalampi. Jay tahtoisi mennä suoraan keskeltä, ei paljon vierastele uutta paikkaa. Päästiin lopputulemana jo tosi hyvän etäisyyden päähän ilman että ois pitänyt ryysiä. Oli tosi kiva päivä, ja mahtava katsoa kun osaavammat teki isolla pellolla. Sinne mekin sitten ensi kesänä mennään. Nyt ajattelin vielä että jos 2-3 kertaa pääsis tänä syksynä lampaille vielä ja sitten jätetään tauolle talven ajaksi tauolle. Ensi kesänä sitten aletaan treenata, jos treenipaikka vain löytyy. Keskitytään talvi tokoon jaagilityyn.

Lauantai illasta sitten suoraan paimentamasta haastajatehiksenaloituspalaveriin. Aivan mahtava porukka meillä kasassa. Oli tosi kiva ilta jutella koirien tavoitteista ja kuulla vähän tarkemmin millaisia koiria meillä on ryhmässä. Käytiin läpi miten kukakin haluaa treenata. Sovittiin kuukausitasolla treenipäivien rungot. Aivan mahtavaa päästä treenaamaan suunnitelmallisesti porukassa, saa häiriötreenit, kokonaisuudet ym täydellisesti tehtyä. Yksin treenatessa kun on aina vähän haasteita. Hauska oli myös huomata miten samanlaisia tavoitteita ja ajatuksia monella oli kuin itselläkin. Tulee varmasti kiva talvi. Valmentajaksi saatiin tehikselle kerran kuussa käymään Mari Leiviskä, ja tykkään kyllä kovasti siitä miltä Marin koirat näyttää.

Sunnuntaina sitten hskp piirimestaruudet. Itse en siis vielä luonnollisesti osallistunut, mutta pitihän sitä lähteä omia joukkueita kannustamaan ja auttelemaan. Kyllä meillä on mahtava seura! HSKH uusi joukkuepiirimestaruuden tuplavoittonsa! ja kun vielä ottaa huomioon, että varsinaisista joukkueista melkeen puolet oli saikulla, niin kertoo kyllä meidän seuran materiaalista. Kyllä meillä on Suomen paras tokoseura. Ja kun ottaa huomioon miten paljon on hommia tehty kaikki sen eteen, niin on se ansaittuakin. Aivan mahtava porukkatokojaoksessa puurtaa vapaaehtoisesti illasta toiseen hommia, jotta saadaan uusia lupaavia koirakoita esiin, ja kaivetaan kokeneimmista esiin lisää. Tehikset, ulkopuolisten koulutukset, kisojen järkkäykset, kisaharkat ym eivät toteudu itsestään, ja kaikki nuo vievät seuraa koko ajan taas eteenpäin. Mietin tuossa jo iltasella, että meillähän on taas jo uusi sukupolvi koiria kasvamassa ensi kesän koitoksiin, joten hyvältä näyttää jatkokin. Omalta kohdalta olen nyt käynyt kovaa keskustelua itseni kanssa siitä haluanko odottaa alemmissa ensi kesän joukkueeseen vai menenkö omaa polkuani. Olen joukkuepelaaja ollut kyllä aina, mutta tykkään kyllä kulkea omaa polkuani siinä tahdissa kuin haluan, joten ristiriita on päässä tosiasia. Nyt pitää miettiä asioita tosi tarkkaan ja miettiä mikä on koiran edistymisen ja uran kannalta parasta. En haluaisi junnata paikallaan jos koira edistyisi hyvin, mutta en halua myöskään kiirehtiä. Ehkä mä nyt katson sen ALOn ja mietin sen jälkeen mitä teen.

Illalla sitten käytiinkin vielä Ojangossa Sannan kanssa testailemassa. Sannalle ensin Hupsin ja Saran Evl piirimestiksiämukaillen läpi. Ja sitten Jaylle ALO kokonaisuutena läpi. Tykkäsin itse kovasti. Hihnaseuruu, olin aamulla piirimestiksissäeka kertaa testannut koko hihnaseuruuta, ja nyt kokonaisuutena läpi, tykkäsin oli tiivis, kontakti hyvä  (sanna valitti että tiputtelee silleen bortsumaisesti eli kyttää merkkejä tmv edestä), käännökset oli tiiviit, vasempaan törmää jalkaan. Vapaana seuruu aika samanlaista ku hihnassa. Keksin muuten että tuohan on hyvä välipalkka, kun se tykkäis kovasti repiä myös hihnaa joten kun laitan sen taskuun, on mulla palkka mukana loppukehän ajan taskussa. Ei varmaan mikään originelli ajatus. Sen olen oppinut että nyt en enää kyttäile koiraa koko aika ja ehkä sen takia jäi ne sannan huomaamat dyykkaukset huomaamatta. Täyskäännöksessä tunsin jalassa joten oli aika hyvä. Palkkautui sosiaalisesti tosi hyvin, ja palkan odotus vaan kasvoi. Liikkeestä maahan, meni kaksivaiheisesti ja katsoin perään kun tuntui että jää istumaan, mutta meni maahan asti. Tätä pitää taas vahvistaa reisijumpalla. Ennakoi pa. Luoksetulooli ihan super. Loikkasi lopussa sivulle, joka oli uutta, mutta aika hauska. Liikkestä seiso, hyvä stoppi, ennakoi pa. treenilistalle (heti tänään aamulla aloitin sulkeiset). Hyppy, kaks lautaa.Hyppäs hyvin ja pysähtyi, lähti kääntymään kun käveli viereen ja ennakoi, TAAS, pa. Sanna haluis yllättäen lisää poweria. No olen nyt viikon vasta treenannu koko liikettä varsinaisesti, niin ei vielä ole kauhean valmis, toi oli nyt toka kokonainen hyppyever.

Olipa kiva ottaa kokonaisuustreeni, ja katsoa tosiaan missä mennään, tietää mitä treenata noista liikkeistä ennen ekaaALOa. Tosin jatkan kyllä muiden liikkeiden treenausta ihannormisti, mutta painotan nyt noihin ennakointeihin, liikkeiden loppuosiin, kontaktin ylläpitoon. Keskiviikkona alkaa sittentehistreenit. jeejee.