Jay 5kk, Oilin ja Ellun opissa

Olipas huippukiva viikonloppu, ei tarttenu taaskaan lähteä ojankoa kauemmas "kalaan", kun saatiin huippukouluttajat tulemaan meidän tykö. Kelikin suosi sen verta, että punaniska on taas palannut.

Lauantaina ensin Oilin oppeja. Sanna kirjotti muistiinpanot, mutta ne jääköön pöytälaatikkoon omaksi luettavaksi. Jay teki kolmessa pätkässä. Ensin aamupäivän pidempi pätkä, joka käytettiin lähinnä pennun treenaamisesta juttelemiseen, ihan superhuippuneuvoja tuli. Ja paasausta siitä, että muista muista muista, että se on pentu, ja EI SAA vaatia vielä mitään, kaikki tehdään leikin varjolla. Eli todella lyhyitä settejä, tarkkaan suunniteltu mitä haluaa tehdä, ja nopeasti tehdään, kentällä ei saa olla vielä kriteeriä. Kotona treenataan tekniikoita ja hinkataan, kentällä pidetään hauskaa. Koiralle se ensimmäinen mielikuva on se mihin se paineistettuna helpoimmin palaa, eli jos eka mielikuva on ollut kiva, niin ei siitä kauheen metsään voi mennä. Noin niinkuin kiteytettynä. Tehtiin pätkä seuruuta, nouto, luoksetuloa. Käskyjä ei saa tuhlata vielä. Iltapäivän lyhyempi setti jaettiin kahteen "kokonaisuus"treeniin. Eli tällaisia pitäs nyt alkaa tekemään Jayn kanssa kentällä. Tulemme kentälle, Luoksetulo, Nouto, Ruutu. L lelu taakse, noudossa leluun vaihto, ruutuun lelulle, ja pois. Toka setti oli kutakuinkin sama (en nyt millään muista mitä tehtiin) Mutta pointtina se että lyhyitä asenne treenejä. OIKEETA ASENNETTA varjellen. Kaikessa tärkeintä on nyt se asenne. Oili kyllä kovasti tykkäsi Jayn asenteesta tehdä, mutta vielä voi vähän saada ylös, paitsi heti jos tulee ääntä, niin toiminta loppuu. Seuruussa tosi lyhyttä pätkää asenteella. Kotona hinkataan käännökset jne. Jayn tekeminen oli kuulemma tosi kivaa, ja suhde ohjaajaan erinomainen, kadehdittavan hyvä koira kuulemma. Pentukuumekin tuli kouluttajalle.

Iltapäivä sitten toiselle kentälle ojangossa ja Ellun oppiin Myyn kanssa. Tosi hyviä neuvoja tuli okserin opettamiseen, tuplasylkkäri oli mulle vähän harvemmin käytetty juttu ja kiva saada tarkempia vinkkejä. Haastava ahdas rata oli. Olipa superkivaa mennä taas Myyn kanssa, kisoja odotellen.

Sunnuntaina sitten aamupäivälla peltolenkit, ja löysäilyä, iltapäivällä takaisin ojankoon ja Jayn vuoro päästä Ellun käsittelyyn. Pari settiä. Ensin tehtiin peruspentutreenejä, jotka kuuluvat Kelpokoiran penturyhmien ekaan osioon. Tasaisella lelusta luopumista ohjaajan kautta, esteella hakeutumista. Ihan mahtavia neuvoja, näitä kotiläksyksi. Muutenkin Elinan mielipide oli että pennun kanssa ohjaukset parilla kolmella esteellä ja kun ne on hanskassa, ja kaikki esteet käyty läpi, niin voi vaikka pitää taukoa ja antaa kasvaa isommaksi, jotta voi rimat nostaa ylös, toki voi tehdä koko ajankin mutta turha on pennun kanssa alkaa tahkota pitkää ratatreeniä missään vaiheessa. Todella lyhyitä pätkiä, tärkein on aina se ohjaus mitä ollaan tekemässä, kokonaisuus tulee sitten myöhemmin, kuulostipa tutulle jo Oilin koulutuksesta. Toka setissä tehtiin sitten muutama estekin. Hyppy-putki-takaakierto, Jay oli ihan sikahyvä. toisesta päästä putkea kutsuin ja tuli tosi kovaa. Takaakierto ajoissa. Jatkettiin mutka putki-hyppy-valssi hyppy (vajaa 90astetta), ja sama pätkä sylkkärillä. Tosi kivasti vastasi ohjaukseen. Oli tosi kiva kun sai pennun kaa mahtavia oppeja heti alkuun ettei ehdi itse pilata väärillä jutuilla, vaikkakin kun ilmoittauduin niin sanottiin, että ei ole välttämättä suotavaa tulla pennun kanssa koulutukseen.

En ymmärrä että miksi ihmiset katsoo kieroon, kun pennun kanssa haluaa huippukouluttajan oppiin "viemään muiden paikkoja", juuri silloinhan ne parhaat neuvot on tärkeimpiä ja kullanarvoisia, kun ollaan aloittamassa treenejä pennun kanssa, on tuhat kertaa helpompi tehdä kaikki kerralla oikein, kuin tehdä ensin jotenkin, sitten yrittää korjailla, ja sitten vasta mennä sinne huippuoppiin. Ei se että menee koulutuspäivään, tarkoita, että haluan mennä vetämään pennun kanssa 32 esteen radan nollana läpi, vaan juuri yo juttuja tekemään. Ihmisillä on kummallisia ajatuksia, ja yritän koko ajan bloggailla niitä sivuun.

On muuten järkyttäväää miten paljon ojangossa on nyt kyitä. Lauantaina tapettiin kentältä ja parkkikselta yhteensä 7!! kyytä, sunnuntain saldoa en kuullut, mutta lenkillä nähtiin sannan kanssa kaksi ojan toisella puolen laukkasuoralla, menivät sen verta kovaa ja kaukana ettei viittinyt lähteä jahtamaan.