pentutokot

Eilen taas Caritan pentutoko ryhmää, nyt oli kaikki oppilaatkin paikalla, joukkoon liittyi siis nuori partis.
Aiheena oli noutaminen. Ensin puhuttiin taas asiat halki, jonka jälkeen oli kahden lelun leikin kautta siirtyminen vauhtinoutoon. Ei meinannut mulla oikeen mennä aivolohkoon tuo prosessi, mutta ehkä mä nyt ymmärsin sen logiikan. Eli koiralle heitetään lelu, kun kääntyy heitetään toinen, kun kääntyy on pitänyt itse ehtiä sen tipahtaneen lelun luo ja heittää se taas eteenpäin ja ehtiä sen edellisen lelun luo. Hitto kun sai juosta. Sitten jossain kohtaa toiseksi leluksi vaihtui kapula. No eihän se tippunut, ja kun tippui sille palattiin heti. Eli kapula on Jaylle paljon arvokkaampi kuin lelu. Kyllähän mä tiedän että namilla saan sen tiputtamaan samantien, mutta en sitä kertonut kouluttajalle, pitää vähän haastaa ja yrittää ottaa uusia ajatuksia käyttöön. No oli Jayllä ainakin kivaa kentällä kun sai juosta lelun perään kerta toisensa jälkeen.

Tämän jälkeen vuorossa nostot, läheltä nosto, ja palkka. En nyt ihan kauheasti viitsisi vaatia kun hampaat tippuu solkenaan suusta ja toisen pitäs pystyä pitämään kapulaa suussa. ihan kivasti kumminkin teki hommia.

Katsottiin myös perusasentoa, takapään käytön alkeita vadilla, luoksetulon pysymistä. Eli tuttuja juttuja Jaylle. Perusasennosta käytiin väittelyä, onko suora vai ei. No pitää ylipäänsä olla tarkka kriteerin kanssa, missä kohti haluan sen olevan. Mun silmään se on nyt hyvä, jonkun muun ei.

Kivaa on kun joku vähän haastaa koulutuksessa, ja joutuu itsekin ajattelemaan vähän uusia asioita.