Eilen sitten eka kerta pentutokoa, paikalla oli 4 koirakkoa, en kyllä ehtinyt/muistanut/jaksanut muiden koirien suorituksia juuri katsella, joten vaikea sanoa tasosta mitään, aika alkeisalkeis tasoisia taisivat olla. Keskityin vain Jayn kanssa yhdessä olemiseen ja tekemiseen, ja niin teki myös Jay. Olipa hauska nähdä että Jayn keskittyminen kestää myös muiden nuorten koirien häiriön. Yhden kerran taisi meinata mennä lopussa toisen koira suuntaan leikittämään, mutta tuli heti kutsulla takas. Tarjoaa kentällä kokoajan jotain tekemistä, hyppii loikkii, repii. Harjoiteltiin siis Jayn kanssa suurin osa ajasta "käy" käskyä. Aika hyvin se toimikin. Otin myös tolpan kiertoja ja siitä suoraan sivulle, toimi sikahyvin. Maahanmeno on mahdotonta jos mulla pallo. Nameilla menee, mutta palloon jumittaa nyt pahasti. Pallosta on muutenkin tullut ehkä maailman kivoin lelu, jopa narua parempi.
Sitten niitä kurssijuttuja. Carita piti hyvät palopuheet alussa, ja Jay harkkasi paikalla pysymistä. Sitten käveltiin joku muotinäytösjuttu, eli merkiltä toiselle piti mennä, varmaankin että Carita näkis koirien kontatktitason yms. Jay tuli seuraten, otin ensin juoksua, sitten norm. ja tietty pa välissä. oli ihan hyvä. Lelulla palkkasin. Ongelmana oli tässä ja myöhemminkin pa treenissä, että mä tuijotan koiraa liikaa. Se katse vaan valuu sinne alas kohti koiraa. hyi minua. Selman kanssa tehdessä tuosta tullut paha tapa treeneihin. Kokeessa sitten yritän katsoa ylös. Kyllähän mä Jayn kanssa kotipihassa ja sisällä teen kunnolla katse ylhäällä, mutta nyt kun oli paljon häiriötä, niin sitä vaan varmisteli ettei nyt ainakaan lähde mihkään. just joo. idiootti. Otin loppupuoliskolla uudestaan ajatuksella ja lelun kanssa, ja tunsin koiran jalassa, ja en tasan katsonut alas. Oli tosi hyvä, ehkä paras ikinä. Eli pitää alkaa keskittyä siihen seuraamiseenkin paremmin, eikä vaan mennä. Pa kontakti treenissä siis saman nootit, katse pois koirasta, koiran pitää katsoa minua, joo tiedetään. Nyt treenilistalle häiriöitä pa treeniin, kokeilin nostaa kädet ylös ja oli Jaylle selkeesti vaikee, muuttu ihan hitaaksi ja epävarmaksi.
Leikkimistä katsottiin vähän ja Jay pääsi mallikoiraksi, näyttämään miten leikitään pallolla, kahden lelun leikkiä. Tässä huomasin että palloa ei voi nyt vaihtaa naruun, kuin hetkeksi. Kahdella narulla oli vaihdot todella hyviä, ihan perfect. Oppinut tämänkin jossain kohtaa hyvin. Leikkiminen on tosi hyvää ja ei kiinnosta vaikka metrin päässä joku leikkis samaan aikaan.
Lopuksi vielä paikkamakuutreeniä, tein ihan jättöjä ja kiertelin ja kaartelin. Olin tehnyt jo aiemmin tunnin aikana yksin ja oli tosi hyvä, nyt alkoi väsy painaa ja kun olin kauempana selin, nousi Jay ylös. Palautusta vaan takaisin ja palkkaa. Ei edelleenkään ollut kiinnostunut muista.
Tosi tyytyväinen treeniin. Jay oli aika pitkälti juuri sellai kuin ajattelin. Häiriöstä ei juurikaan välitä ja ulkokenttä ja muut ihmiset ovat vain olemassa jossain.
Tavattiin muuten Jayn veli Finn maanantaina, pojilla oli tosi kivaa. Isabelle oli pikavisiitillä Vantaalla, ja pyysi leikkimään. Pojat on kyllä niin samiksia, ihan samankokoisiakin olivat. Samat leikit, ja puuhat. Toivottavasti ehditään nähdä toukokuun lopulla Turun reissulla uudelleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti